Aiemmin Espanjassa asunut, nykyään Saksassa asuva ja melkein Pariisiin muuttanut suomalainen kertoo kokemuksia elämästä Euroopassa ja vertailee kulttuureja ja kieliä samalla kun suunnittelee mihin maahan sitä seuraavaksi lähtisi asumaan tai edes käymään.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Panttiparatiisi


Saksalaiset rakastaa pantteja. Kaupasta ostettavista muovi- ja olutpulloista pitää aina maksaa pantti, ihan niin kuin Suomessakin. Tyhjät pullot päätyvät yleensä myös aina takaisin kauppaan, koska saksalaiset ovat tarkkoja penneistään. Ainoastaan lasisissa viini- ja mehupulloissa ei ole panttia ja ne pitää palauttaa lasinkeräyspisteisiin joita löytyy joka kulmalta. Saksalaiseen pedanttiin tapaan täällä on keräysbokseja kolme; kirkkaalle, vihreälle ja ruskealle lasille erikseen (vertailun vuoksi: Suomessa on kaksi, Espanjassa vain yksi ja Kreikassa ei taida edes olla lasinkeräystä erikseen). Mulla on välillä vaikeuksia sanoa onko mun pullo ruskea vai vihreä kun niitä sävyjä on niin monia. Ja täkäläisissä keräysbokseissa on myös ajat milloin sinne saa pulloja heittää, klo 7:00–19:00 arkipäivisin (kuka niitäkin noudattaa?!).


Mikä täällä on parempaa kuin Suomessa, on kaikenlaisten karnevaalien, katujuhlien, joulumarkkinoiden ym. viinifestivaalien panttikulttuuri. Missään ei koskaan ole mitään karsinoitua anniskelualuetta jossa pitäisi pysyä paikallaan vaan juomat saa juoda samalla kun käyskentelee kadulla ja katselee muiden kojujen tarjontaa. Jokaisesta lasista tai pullosta pitää maksaa parin euron pantti, jonka saa takaisin kun palauttaa pullon poletteineen johonkin myyntikojuun. Pantti maksetaan myös mm Flammkuchenin (paikallinen neliskulmainen pizzatyyppinen eväs) alle tulevasta laudasta ja kaikesta mahdollisesta muustakin. Suomessakin olisi paljon mukavampaa katsella kojuja esim. jouluisilla Tuomaan markkinoilla jos kädessä voisi pidellä höyryävää glögiä. Viimeksi kun itse kyseisillä markkinoilla kävin, oli asteita noin -10 enkä todellakaan jäänyt sinne pyörimään yhtään pidemmäksi aikaa kuin mitä Lapin mieheltä hankkimani kylmäsavulohen osto kesti. Glögi olisi saattanut pidentää visiittiä.

Mikä Saksassa on puolestaan huonompaa, on se, että saksalaiset vie nää jutut aina välillä vähän liian pitkälle. Viime sunnuntaina kävin kotini läheisessä kahvilassa ja tilasin itselleni pullon mineraalivettä. Hinnastossa luki että se on 1.70 euroa (ja mulla oli tietty kädessä valmiina ne pennit kun olin tehnyt kolikkoinventaarion lompakossani), mutta kassalla multa pyydettiin 1.95 euroa. Kun asiaa ihmettelin, niin vastaus oli että 25 senttiä on pullon pantti. Anteeksi kuinka? Jos tilaan kahvilassa veden jonka aion juoda siellä kahvilassa istuessani niin miksi mun pitää maksaa pullosta pantti? Ihan kostoksi otin pullon mukaani pois lähtiessäni. Taisin käyttäytyä vähän saksalaisesti siinä kohtaa. :)

Saksalaisen lasipullon elämänkaari (kuva: http://www.kinder-nachrichten.de/)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti