Aiemmin Espanjassa asunut, nykyään Saksassa asuva ja melkein Pariisiin muuttanut suomalainen kertoo kokemuksia elämästä Euroopassa ja vertailee kulttuureja ja kieliä samalla kun suunnittelee mihin maahan sitä seuraavaksi lähtisi asumaan tai edes käymään.

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Halvan halpa Madrid

Vietin pääsiäisen Madridissa ja olis uutta materiaalia kasassa enkä ehtiny vielä edes edellisestä reissusta juuri kertoa. Mitäs siitä, sateista oli, kuten kuvasta näkyy. Siis edellisellä reissulla. Nyt pääsiäisenä paistaa helotti aurinko, kunnes viimeisenä päivänä taas Madridille tyypilliseen tapaan satoi. Kuka väittää että Espanja on yhtä aurinko ja rantalomaa. Madridissa ei ole edes rantaa!


Madridissa on aina ollut syöminen ja juominen suht halpaa, mutta nyt se on menny ihan överiks. Cañan, eli pikkuoluen saa nykyään jopa alle eurolla. Viisi pikkupulloa olutta saa kolmella eurolla (pikkupullo Espanjassa on tosiaan pikkupullo, 2.5 desiä). Alla olevista kuvista näkee että drinksut irtoo parhaimmillaan myös kolmella eurolla. Siis tohon kolmen euron hintaan kuuluu myös pikkupullo blandista.

Siellä niitä olis ja halvalla lähtis

Jättimäinen GT 5 euroa (Bombay Sapphiresta & Nørdic tonicista)

Viisi pikkupulloa kolmella eurolla
Nyt pääsiäisenä kävin pitkästä aikaa vanhassa kunnon El Tigressä, keskustassa sijaitsevassa tapaspaikassa jossa juoman hinnalla saa syötyä vatsansa täyteen tapaksia. Se oli sitten viime näkemän vaihtanut paikkaa kadun toiselle puolelle hieman isompaan lokaaliin, mutta ruokaa sai entistäkin enemmän. Silloin Erasmusaikaan muistan ottaneeni siellä useamman kierroksen mutta nyt riitti yksi juoma. Sen kylkiäisenä tuli niin paljon mättöä että napa rutisi.

Tämä kaikki irtosi vitosella El Tigressä
Muutenkin keskityttiin aika paljon ruokailuun tällä reissulla. Parhaita paloja olivat mm vanha tuttu galicialainen ravintola Maceiras. Aivan mahtavaa ruokaa, viinit juodaan soppakulhosta, edullisia merenherkkuja, mutta aika tyly palvelu. Vettä pyydettiin kolmesti ennen kun saatiin, yksi ruokalaji jäi kanssa tulematta ja sitä saatiin pyytää pariin otteeseen. Emännät juoksee ees sun taas (pelkkiä pelottavan näköisiä feministinaisia tarjoilemassa) eikä vilkaisekaan että sais katsekontaktia. Paikka on aina täynnä ja pöytää saa jonottaa (turha yrittää varata, ei onnistu), mutta ruoka on hyvää ja tunnelma aito joten tulen siellä varmasti jatkossakin käymään.

Uusi kokemus oli afrikkalainen ravintola El Mandela (yksi harvoista rafloista joilla on ihan oma nettisivu, ei kovin tavallista Madridissa). Että oli hyvää ja - yllätys, yllätys - halpaa! Siellä pelaa myös palvelu. Toki paikka oli puolityhjä kun me siellä käytiin joten omistajalla oli aikaa kertoilla ruuista ja kysellä miltä maistuu, mutta paikallisten kaverien mukaan siellä on aina hyvä palvelu. Pääruuat maksaa jotain kympin. Olin niin tohkeissani ruuasta etten edes älynny ottaa kuvia. Siellä on ruokaa eri Afrikan maista ja ruokalistassa on aina maan lippu ruokalajin kohdalla kertomassa mistä se tulee. Annokset ei ole mitään ylihienon näköisiä mutta hyvältä maistuu. Me syötiin kana-banaanipataa sekä paistettua kalaa riisin kera. Jos tykkää tulisesta niin chilisoossi tarjotaan erikseen ja sitä saa lisäillä oman maun mukaan.

Yksi uusi ravintolatulokas on New York -henkinen East 47. Siellä on Andy Warhol taidetta seinillä ja muutenkin sellainen pop art henkinen tunnelma. Ruoka ja palvelu oli todella hyvää, mutta hinnat ei kuitenkaan kirpase kukkaroa niin paljon kuin voisi kuvitella. Pullo cavaa irtoaa 15 eurolla (ruuista viis:).Siellä saa myös monista annoksista puoliannoksen halvemmalla. Itse tykkään ainaa maistella monia eri juttuja mutta jos tilaan yhden täyskokoisen pääruuan niin maha täyttyy jo sillä. Tuolla voi siis ottaa useamman puolikkaan annoksen ja maistella useampia makuja kerralla.

Lubina al horno con espinacas, camarón pipa  y crujiente de tinta
 (1/2 annos) ja taas sain mereneläviä; pikkiriikkisiä katkarapusia, kalaa ja mustekalan musteesta tehtyjä rapeita tikkuja
Tryffelipasta - Spaghettini con huevo poché, beurre
blanc y trufa negra (1/2 annos)
Ja on Madridissa toki kalliitakin hienostoravintoloita. Esim toinen galicialainen seafood ravintola joka ei sit olekaan mikään taverna. Mutta edelleenkin todella suositeltava. Sen nimi on O'Pazo. Siellä saa ihan sairaan hyvää ruokaa, palvelu on todella hyvää (sietää sillä hinnalla ollakin) ja muutenkin mukava paikka. Oon ollu siellä kaksi kertaa, tai ehkä kolme. Tigressä ja Mandelassa voi käydä päivittäin mutta O'Pazo kannattaa jättää erikoistilanteisiin.

O'Pazosta saa maailman parhaat cigalat.

Tervehdys keittiöstä, pienet kotilot alkupalaksi. Mitä lie ovat nimeltään. Ja tietty shamppanjaa! Tai no, cavaa.
Sitten olis vielä tarjolla herkkusuille yhdistetty kulttuuri- ja mättämisohjelma. Hotelli Westin Palacen oopperabrunssi joka sunnuntai. Siinä sitä on kulttuuria kerrakseen. Brunssi nautitaan hotellin upean kupolin alla ja samalla kun kaksin käsin syödään upeita herkkuja (seafood jälleen hyvin edustettuna, toki muillekin mauille löytyy tarjontaa) niin vieressä kaksi laulajaa lurittelee valittuja oopperakappaleita livenä. Syödä (ja juoda) saa niin paljon kuin haluaa. Meillä brunssi kesti 2.5 tuntia. Ja sit lähettiin outletiin shoppailemaan!

Mun jälkkärivalikoima
Osa alkuruuista
Seafood osasto (mä en vaan noista saa tarpeekseni, olenhan itsekin horoskoopiltani rapu)
Argentiinalaisesta oopperasta tullut laulaja siellä viihdyttää meitä. On kuulemma yksi maailman viidestä parhaasta oopperasta Milanon, Pariisin ja mitäniitänytoli kanssa.
Että nyt vaan kaikki  Madridiin herkuttelemaan. Tarjontaa löytyy joka makuun ja joka kukkarolle.