Cavtat - Adrianmeren helmi

Kun oltiin päästy Angelasta eroon ja matka pääsi taas jatkumaan niin lopulta saavuimme Cavtatiin, reilun 2000 asukkaan kaupunkiin n. 15km Dubrovnikista etelään. Cavtat on I-HA-NA. Se vei meiltä heti sydämen mennessään. Ja onkos ihme; historian nopea tutkiminen paljastaa että kaupunki on kreikkalaisten perustama jo n. vuonna 500 ekr. ja sen alkuperäinen nimi oli Epidaurus. En tiedä mikä tossa Kreikassa on mutta aina se pyörii mun ympärillä. Sitten Cavtat oli Rooman vallan alla ja nimeksi tuli Epidaurum. Nykyinen kroatialainen nimi Cavtat tulee yleisen käsityksen mukaan latinan sanoista Civitas Vetus joka tarkoittaa vanhaa kaupunkia. 

Cavtatissa on edelleen se vanha kaupunki kellotapuleineen, eikä se jostain syystä ole kovin paljoa siitä levinnyt. On toki ympärille tullut enemmän asuintaloja ja hotelleja mutta se ei ole mitenkään ylikansoitettu turistirysä. Turisteja on sopivasti jotta palvelu pelaa, mutta ei liikaa jotta olo kävisi tukalaksi. Mitään varsinaisia hiekkarantoja siellä, kuten koko Kroatiassa ei juurikaan ole ja auringonottopaikkoja on pygäilty luovasti vähän sinne sun tänne kallioille ja niemennokkiin, mihin vaan muutaman rantatuolin saa pystyssä pysymään. Cavtatin luonto on todella kaunis ja koko Kroatia, ainakin siltä osin kuin me sitä nähtiin näytti olevan todella vihreä.

Ranta kroatialaisittain

No tällä rannalla onkin jo vähän jotain hiekan tapaista.

Tuolla metsän keskellä tarttuu varmaan aurinko oikein hyvin. Noistakin tuoleista saisi pulittaa 25 kunaa/päivä.

Meidän hotelli mainosti että niillä on oma ranta. Jep, jep voihan tota toki rannaksi kutsua. No, ainakin omalla "rannalla" oli aurinkotuolit ilmaisia.

Hotellimme kattoterassilla ollut uima-allas korvasi kyllä rannan ankeuden.

Ja ruoka siellä on taivaallista. Syötiin äriäisiä ja tuoretta kalaa ihan joka päivä. Siellä on myös muutamaa kalliimpaa ravintolaa lukuunottamatta tosi halpaa. Vai mitä sanotte jos allaolevan kuvan kattilallinen mereneläviä maksaa 90 kunaa eli n. 12 euroa? Vedettiin toi kattila kolmeen otteeseen kun se nyt vaan oli niin hyvää ja sitä tarjoiltiin meidän hotellin vieressä olevassa, meidän lempparipaikaksi muodostuneessa ravintolassa.

Cavtatissa, kuten muuallakin Kroatiassa on suosittua liikkua omalla purjeveneellä tai jollakin porukalla kimpassa vuokratulla huvijahdilla. Cavtatin kaikki baarit ja suurin osa ravintoloista on rivissä rantabulevardilla ja siinä edustalla on sitten parkissa kaikki upean paatit, joista suurin osa näytti seilaavan Iso Britannian lipun alla. Auringonlaskut siellä oli kanssa upeita ja useista ravintoloista oli terassilta mahtavat näkymät merelle ja auringonlaskuun.

Tuo mereen rajattu alue oli vesipooloallas. Sinne kerääntyi iltasella auringonlaskun jälkeen komeita urheilijanuorukaisia pelaamaan ja harjoittelemaan. Kroatialaiset ilmeisesti rakastaa vesipooloa ja niiden miesten maajoukkue voitti jopa kultaa Lontoon olympialaisissa vuonna 2012 (Serbia otti pronssia ja Montenegro jäi neljänneksi että on ne naapurimaatkin kunnostautunu alalla). Ei ihme, että me kuolattiin niiden pelaajien perään (harmi vaan että ne on suurimman osan aikaa veden alla ja kroppa jää piiloon ja vaan pää näkyy), katsokaas tästä linkistä tarkemmin kroatialaismaajoukkuetta. :)

Ja loppuun vielä muutama taidepläjäyskuva jotka otin uudella synttärilahjaksi saadulla kamerallani. En vielä osaa sen asetuksia hyödyntää niin paljon kuin olisi tarpeen mutta on nää kuvat paljon parempia kuin tänne aiemmin postaamani kännykkä- yms turhilla pokkarikameroilla otetut kuvat. Ainakin puolet ylläolevista kuvista on syssan ottamia joten kreditit hänelle siitä.