Aiemmin Espanjassa asunut, nykyään Saksassa asuva ja melkein Pariisiin muuttanut suomalainen kertoo kokemuksia elämästä Euroopassa ja vertailee kulttuureja ja kieliä samalla kun suunnittelee mihin maahan sitä seuraavaksi lähtisi asumaan tai edes käymään.

torstai 28. kesäkuuta 2012

Tapa on hyvä tapa


Tiedättekö muuten mistä sana tapas tulee? Ensinnäkin, sehän on monikko sanasta "tapa" joka tarkoittaa kantta. Ennen vanhaan Espanjassa kun papparaisilla oli tapana käydä baarissa nauttimassa iltapäivävermutti (siellä myydään muuten vermuttia hanassa!!) tai joku muu vastaava pikku drinksu, oli aina välillä hankala pitää kärpäset poissa laseista ja baarin pitäjät alko laittaa leipäviipaleen suojaksi lasin päälle ikään kuin kanneksi. Kärpäset sai sitten rauhassa surrailla niissä tapaksissa saastuttamatta arvokasta juomaa. Kai sitten jossain vaiheessa joku nälkäinen asiakas alkoi syödä niitä kansia ja myöhemmin niitä alettiin tarjota erikseen juoman kyytipoikana. Nimi tapas säilyi vaikka nykyään kaikki tapakset ei suinkaan enää ole leipäviipaleita.

Tuo tapas-kulttuuri on yksi niitä asioista mitä kaipaan Espanjasta. Siellä kun ei koskaan kukaan juo mitään ilman ettei juoman kanssa tarjottaisi myös jotain syötävää (no, ok on siellä yökerhojakin missä sitten vaan kännätään ilman murkinaa). Parhaissa paikoissa saa itsensä syötyä täyteen tilaamalla pari pikku olutta kun ruokatarjonta on niin monipuolista. Opiskelijana sitä harrastettiin. Esim. legendaarisessa El Tigressä Madridin keskustassa saa lautastolkulla erilaisia tapaksia pelkän juoman hinnalla. Ja kun lasi olutta/viiniä/limua maksaa 1.5 euroa niin ei se kovin kalliiksi tule vaikka muutaman ottaisi. Mun entisen kodin lähistöllä oli myös ihana galicialainen ravintola jossa harrastettiin tuota samaa runsaiden tapasten tarjontaa. Siellä on monet kerrat syöty itsemme kylläisiksi ilmaisilla tapaksilla. Ja jotenki se henkilökunta aina muistaa mitä ne on kenellekin antanu eikä me ainakaan koskaan saatu kahta kertaa samaa annosta yhden visiitin aikana. Ellei erikseen pyydetty jotain herkkua mistä tykättiin enemmän.


Espanjassahan ei muuten kovin pitkälle pääse turistien suosimalla "una cerveza por favor" sanonnalla. Siellä kun olut ei ole koskaan pelkkä cerveza. Kaikista normaalein annos on kahden desin lasi "caña", sitten on "jarra" joka on tuoppi, yleensä neljä desiä tai sitten vaan pullo, "botella". Myös "litrona" löytyy skämäsempien mestojen listalta ja se on siis litran muovituoppi. Litrona muodossa saa myös Calimochoa joka on siis punaista tetraviiniä sekoitettuna kokikseen ja tilkkaan karhunvatukkalikööriä tai Tinto de Veranoa joka on punaviiniä ja sitruunalimua. Clara on sitten caña johon on lisätty joko spriteä tai gaseosaa (kuplavettä) laimentamaan oluen makua.
El Tigren tyypillisiä tapaksia

Espanjassa on ihana kun ihmiset viettää niin paljon aikaa ulkona eikä lukkiudu neljän seinän sisälle. (Joo, joo, ymmärrän että Suomessa on kylmä ja kallista eikä paljoa innosta kotoota poistua.) Alkuillasta baareissa tapaa kokonaisia perheitä vauvasta vaariin jotka on poikennu pienelle aperitivolle ennen illallista. Baarit ei ole mitään räkäsiä juottoloita ja siis juomista ei harrasteta kännittely kiikarissa vaan seurallisena tapahtumana. Pystybaarissa voi toki poiketa myös kahvilla, ei ole pakkoa aina sitä vermuttia tai cañaa lipitellä. Baarien sotkuisuus tosin on pieni kulttuurishokki Suomesta tulevalle. Espanjassa kun on tapana heittää paperit, pähkinänkuoret ja kaikki muu sonta suoraan lattialle. On joka baarissa baaritiskin alla pieniä roskiksia mutta baarin henkilökunta jopa toivoo, ettei jengi käyttäisi niitä koska päivän päätteeksi on paljon helpompi vaan lakasta lattia isolla harjalla. Roskisket kun pitää jokainen sitten erikseen kipata lattialle, ennen kuin niiden sisällön voi yhdistää muiden lakaistavien roskien joukkoon. Mun oli ainakin vaikea tottua menemään baariin jonka lattialla on mattona auringonkukan siemenien kuoria joita jengi on sinne sylkeny kun tarjolla on ollut juoman kylkiäisenä niitä siemeniä.

Pihit saksalaiset ei yleensä tarjoa mitään ilmaiseksi, mutta eilen kun olin taas espanjalaisen tapasbaarin terassilla katsomassa matsia, niin Espanjan voiton jälkeen kaikille tarjottiin baarin puolesta ilmaiset kylmät San Miguel olutpullot (saattaa johtua siitä että baarin omistaja ei ole saksalainen). Mä en itse juurikaan olutta juo, mutta kyllä se siinä kohtaa maistui. Ja ohikulkeva asfalttirekka tööttäili Espanjan voittoa. Tais olla asfalttimiehet espanjalaisia J Katsotaan tänään sitten riittääkö mun puna-vihreä-valkoinen asustus kannustamaan Italian finaaliin Espanjan kanssa. Joo, mä nyt päätin olla petturi ja olla kannustamatta Saksaa.



 

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Jalkapallohuumaa

Jalkapallohuuma on tempaissut Frankfurtin ihan mukaansa. Sanomattakin selvää että koko kaupunki oli liikenteessä viime perjantaina ja hakeutuivat erinäisiin jalkapallon näyttöpaikkoihin katsomaan kun Saksa nöyryytti Kreikkaa. Ja niitä näyttöpaikkojahan riittää. Lähes joka baari/ravintola on hommannut telkkarin kisojen ajaksi niin että toinen tv on sisälle ja toinen terassille päin. Mä katsoin perjantain matsia ensin yhdeltä isolta screenilta miljoonan muun ihmisen kanssa mutta mua alkoi se väenpaljous ahdistaa ja siirryttiin läheiseen thai-ravintolan (!) terassille katsomaan loppupeli. Mä ihan hiljaisesti kannatin Kreikkaa ja pääsin pariin otteeseen kiljahtelemaankin, mutta eihän siitä niiden touhusta tullut mitään. Saksa kyllä todellakin ansaitsi voittonsa. Ja sen jälkeen oli koko kaupunki täynnä saksanlipuilla varustettuja autoja jotka tööttäili onneissaan voittoaan. Ihan hermostumiseen asti.  Siis, oikeesti, ne voitti KREIKAN ja pääsi semifinaaliin. Ei se nyt niin mahtava saavutus ole. Silti jengi käyttäyty kuin olisi jo koko halvatun kisa voitettu. Minkä ne saattaa kyllä vielä voittaakin.
Se on hyvä kun täällä on ihmisiä vähän kaikista Euroopan maista, niin eilen päästiin sitten katsomaan matsia italialaisen kollegan kotiin ja sydänkohtaus oli lähellä niin monta kertaa. Mä inhoan rankkareita, se on ihan kamalaa jännitystä. Ja kun Italia voitti, jatkui taas sama pilluralli mutta tällä kertaa niissä autoissa oli Italian liput ja ne autot oli pääosin jotain Fiateja ja Alfa Romeoita. Ja taas oli kuin ois voitettu jo koko kisa. Saa nähdä millasen mellakan espanjalaiset saa aikaan keskiviikkona. Sillä, ihan tiedoks vaan, Espanja menee muuten finaaliin. Mulla on nyt hieman vaikea päättää mikä on mun ”kotimaa” kun tavallaan Espanja on edelleen lähellä sydäntä, mutta mä asun Saksassa ja sit on se Kreikka, joka nyt ei tietty mikään todellinen uhka ollu kellekään, paitsi Venäjälle. Ja nyt noi italialaiset jotka järkkää aina parhaat bileet haluaa isännöidä seuraavankin kisastudion ja enhän mä nyt siellä voi mitään Saksaa kannattaa. Vaikeita päätöksiä mutta keskiviikkona mä kannatan Espanjaa. Siitä ei ole epäilystäkään. Ja sorry "Arska Itiksestä". Ei nyt Ranska sit voittanutkaan kjähkjäh. :)
Lauantaina meillä olikin latvialainen juhannusjuhla. Mun latvialaisella ystävällä oli tuparit jotka vietettiin sitten heikäläisellä juhannusteemalla. Ligo on juhlan nimi ja siellä pitää pukeutua keltaiseen ja valkoiseen ja tanssia auringonnousuun asti. Mikä me tehtiin. Ja oli ihan hulvattoman hauskaa. Mä tykkään bileistä missä on joku teema. Oli hauskan näköistä kun about 30 tyypillä oli kaikilla valkoista ja keltaista päällä. Ekalla junalla kotiin ja nukkumaan aamuseitsemältä. Sunnuntaina olisi ollut työpaikan kesäjuhla mutta mä en sitä edes muistanut. Mietin vaan että miks yks kollega oli soittanu mulle jo kymmenen aikaan aamulla. Hmmm, silloin ois lähteny bussi duunista juhlapaikalle. No, ei voi kaikkiin juhliin revetä.
Täällä on muuten taas ihan skeida sää. 15 astetta ja tuulee niin että meinaa peruukki irrota. Harmi että nyt ei ole Kreikan matkoja tiedossa ennen elokuuta. Pääsen ainoastaan käymään Suomessa pariin otteeseen heinäkuussa. Koettakaa nyt ees siellä järkkää mulle kivat ilmat!

torstai 21. kesäkuuta 2012

Kreikan vaalit vol. 2


Laitetaan nyt pari riviä niistä vaaleista kun lupasin. Kaksi suurinta puoluetta nosti roimasti kannatustaan. Pikkupuolueet menetti senkin vähän mitä sai edellisellä kierroksella (=vihreät, nyyh) ja natsit sai samat 7% kuin toukokuussa. Niiden kannatus oli jo laskenu roimasti exit pollien mukaan mutta sit yks natsiedustaja läimäs avokämmenellä kommunistipuolueen naiskansanedustajaa parlamenttisalissa ja fanit taas innostui äänestämään. No comments to that. Hallitus saadaan varmaankin kasaan ja Eurooppa voi hetken hengähtää. Samaraksesta tulee pääministeri (voittajapuolue Nea Dimokratian keulakuva). Hallitukseen menee ND:n lisäksi murskatappion jo kahdesti kärsinyt Pasok (entisen pääministerin puolue) sekä luultavasti pienempi demokraattinen vasemmistopuolue. Syriza tuli kakkoseks eikä niitä nyt tarvita hallituksessa eikä siis kukaan pistä Troikan säästötoimille ainakaan kovin isoa luuta kurkkuun. Kreikassa elämä jatkuu. Saksassa ollaan ihan ok tyytyväisiä.



Muuten Kreikassa oli ihanaa, käytiin rannalla taas Halkidikilla ja rannalla Ateenassa ja terassilla ihan kotona ja aurinkoa riitti. Ihmeteltiin myös kuinka Kreikka pääsi palloa potkimalla jatkoon Puolassa voittamalla Venäjän. Voi kuulkaa sitä huutoa mikä Ateenassa raikas sen maalin jälkeen. Seuraavaksi on sitten vastassa Saksa, mutta niistä ei grekut taida kuitenkaan selvitä. Vaiko sittenkin...? Mä oisin Saksassa sen matsin aikaan ja en vältsy kestäis kattoa näiden pettymystä jos se onki Kreikka joka menee jatkoon. Voittihan ne silloin kahdeksan vuotta sitte. Vai onko siitä jo kauemmin...?

Hei muuten, olis kiva jos jengi välillä kommentoisi mun kirjoituksia (ei koske syssaa ja ex-expat pankkilaista jotka on kyllä kivasti muistaneet kommentoida) kun mulla alkaa nyt tulla vähän sellanen olo että kannattaako edes jatkaa koko touhua. Laitan uudella innolla vähän tiheämpään tahtiin teksteja seuraavan parin viikon aikana kun oon vaan kiltisti paikallani Saksassa ja on aikaa keskittyä.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Oikeus ja kohtuus

Terveiset Madridista! Miten olikaan että siellä on ollut pari viikkoa jo yli 30 asteen helle, mutta kun mä menin, niin lämpötila laski 22 asteeseen ja oli pilvistä koko viikonlopun. Alan kohta uskoa että mulla on joku ilmaa huonontava vaikutus. No mutta asiaan.

Mun visiitin pääasiallinen syy oli siis käydä todistamassa oikeudessa. Tää ei ollut vielä varsinainen oikeudenkäynti (siltä toivottavasti vältytään) vaan esitutkinta. Meitä oli neljä puolustuksen kutsumaa todistajaa joiden piti saapua perjantaiaamuna oikeustalolle. Tuomari ei vaivautunu ollenkaan paikalle (miten tyypillistä!) vaan yksi paikallisista valtion virkamiehistä hoiti kysymisen ja samalla kirjoitti koneelle kaiken mitä me sanottiin. Kuulustelu tapahtui huoneessa, jossa kymmenellä virkamiehellä oli työpiste ja jengiä ravas sisään ja ulos kuin rautatieasemalla. Tosi luottamuksellista tosiaan. Mut kutsuttiin ekana todistamaan ja mua pidettiin siellä 45 minuuttia. Virkamiehen kysymysten jälkeen sekä puolustuksen asianajaja että syyttäjä sai molemmat esittää jatkokysymyksiä.

Kuinka ollakaan, sinä päivänä oli myös ohjelmassa oikeustalon virkamiesten ulosmarssi ja mielenosoitus Espanjan juuri julkaisemia säästösuunnitelmia vastaa. Meidän siellä ollessa talo tyhjeni yhtäkkiä ja jengi siirtyi talon edustalle toimistotarvikkeiden kanssa metelöimään. Mun jälkeen oli kolme muuta todistajaa ja kaiken kaikkiaan meillä meni melkein viisi tuntia siellä oikeustalolla. Ei vähiten siksi, että kun kaikki todistuslausunnot oli otettu niin se sihteeri, jonka hallussa oli jotain papereita jotka syytetyn piti allekirjoittaa, oli kadonnu taivaan tuuliin siinä vaiheessa kun sen ois pitäny olla meidän seurassa. Se oli vissiin siellä pihalla kans hakkaamassa kirjeveitsellä paperikoria. Sitä me venattiin sit lopuksi vielä joku 45 minsaa kunnes se taas materialisoitui takas työhuoneeseensa. Ah, Espanja! Onneks se meidän kuulustelija ei sentään lähteny meneen kesken kuulustelun.

Yksi kuriositeetti siellä oikeustalolla oli se, että porraskuiluun oli asennettu verkkoja. Siis siellä oikeustalossa portaat kiersi rakennuksen reunoja ja keskelle jäi leveä aukko joka ulottui ylimmästä kerroksesta alas asti. Siihen oli asennettu pariin kohtaan verkot. Ilmeiseti siellä on joskus joku yrittänyt tappaa joko itsensä tai vastapuolen edustajan (ehkä onnistunutkin?) mutta nyt moiset yritykset päätyy verkkoon, eikä ainakaan siinä talossa kukaan voi loikata kuolemaan. Aika karmaiseva ajatus. Toinen hassumpi yksityiskohta oli se, että multa takavarikoitiin laukussa ollut kamera sisään mennessä. Kuitenkin meillä kaikilla oli mukana kännykät joissa on myös kamerat ja oisin sillä voinu kuvata vaikka sitä porraskuilua niin halutessani (en sit viittiny kuitenkaan). Tää on just taas todistus siitä että joskus on ollu sääntö että ei saa tuoda kameroita oikeustalolle, mutta kukaan ei ole sitä muokannut koskemaan nykyaikaa ja kameroilla varustettuja kännyköitä. Nyt ne vois joko poistaa koko säännön tai sitte alkaa takavarikoida myös puhelimia. Eihän siinä muuten ole mitään järkeä.

Muutoin oli oikein kiva käydä Madridissa. En mä siellä asuessa ollut mitenkään erityisen onnellinen, mutta onhan se lomakohteena tosi kiva paikka. Ja oho, ostin neljät kengät! Mun ihan oikeesti tartti löytää kengät heinäkuussa Suomessa oleviin häihin, mutta sit siinä sen monipuolisen ja värikkään valikoiman ja ennen kaikkea sen ihanan alhaisen hintatason edessä lähti jotenki mopo ihan käsistä. Nyt on sit kenkiä koko kesäksi. Espanja on hyvä kengäntuottajamaa joka tukee kivasti tälläisen kenkien ystävän tarpeita. Jeps vaan. Seuraava matka onkin sitten taas Kreikkaan. Ihan jo parin päivän päästä. Kerron sitten vaalikuulumisia taas sieltä viimeistään ens viikolla.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Ihan hulluja stooreja

Kerran lentokoneessa matkalla Thessalonikista Frankfurtiin sain vierustovereiksi pari kreikkalaista sälliä. Kertoivat että eräs ystävänsä oli ollut Suomessa ja kertonut heille ihan hulluja tarinoita siitä maasta.

1. Kaveri oli kuulemma unohtanut kännykkänsä jonnekin puistoon ja mennyt kaksi päivää myöhemmin sitä etsimään ja se oli vielä samassa paikassa minne hän oli sen jättänyt. (Jätäpä Kreikassa jotain puiston penkille niin et tule näkemään sitä tavaraa enää koskaan.)

2. Ihmiset jättävät kauppaan mennessään vauvansa kaupan ulkopuolelle vaunuihin nukkumaan. (No se on kyllä aika hurjan kuuloista. Tehdäänkö sitä vielä? Ehkä jossain pikkupaikkakunnilla. 70-80 -luvulla muistan kyllä että lapset jätettiin aina ulos nukkumaan, mutta ehkä nykyään ei enää niin paljon muuta kuin omalle partsille.)

3. Siellä on kesällä valoisaa yöt läpeensä eikä jengi käytä ikkunoissa pimennysverhoja. (Tuo on outoa munki mielestä, kaipaan espanjalaisia pimennysverhoja myös täällä Saksassa.)

Eräs kollega oli myös ollut Suomessa talviaikaan kun siellä oli paljon lunta. Hän ei lakannut hämmästelemästä lumessa kaahailevia taksikuskeja (kaahaileeko ne muka?) sekä talojen katolla hilluvia miehiä jotka putsaa kattoja lumesta. Korviin asti korkeat kinoksetkin oli ihmeelliset. Ja tää kaveri on saksalainen! Ei edes mikään etelän hetelmä. Kaipa sitä Suomestakin riittäisi hulluja stooreja kerrottavaksi (ai miten niin kaipa? Suomihan on Euroopan hulluin maa, mä oon vaan niin tottunu siihen etten huomaa). Pitäis varmaan muuttaa takas sinne kuuden vuoden poissaolon jälkeen niin sitten voisin kertoilla miten outo maa sekin on! Toisaalta, oon mäkin ulkomaalaisille mainostanut eukonkato- saappaanheitto- ja kannykänheittokisoja. Ei nekään ihan normaaleja lajeja ole. Tai se, että saunotaan kilpaa niin että heikompi venäläinen kuolee lauteille ja suomalaisellakin oli hengenlähtö lähellä. Toihan on jo vaarallista. Espanjalaiset kaverit Suomessa käydessään eivät lakanneet ihmettelemästä öistä Rautatienaseman seutua örveltävine känniääliöineen jotka tappelee paikasta taksijonossa tai kun jopa naiset koroissaan huojuu niin paljon että niiden saa koko ajan pelätä päätyvän nenälleen asfalttiin. On se Suomi ihana maa vaikka kaikki ei sitä heti tajuakaan! Onneksi pääsen pitkästä aikaa sinne kuukauden päästä ihmettelemään teitä *hulluja* suomalaisa :)

Sain muuten just kuulla että mun kämppä täällä myydään mun alta. Uusi omistaja on valmis jatkamaan vuokrasopimusta (samalla hinnalla?) ehkä pari vuotta, mutta sitten ne aikoo yhdistää mun kämpän niiden alakerrassa olevaan omaan kämppäänsä. Jaahas, oiskos aika alkaa katella uutta koti(maat)a...?

Meillä on tänään taas pyhä, En enää muistakaan millaista oli tehdä viisipäiväistä työviikkoa! Piti viettää tämä viikonloppu ihan kotona, mutta tulikin kutsu Madridiin todistamaan oikeuteen. Lähden siis sinne kohta. Ensi viikolla tulee sitten enemmän Espanjaläppää kun se on nyt jääny hieman vähemmälle huomiolle. Nauttikaa viikonlopusta, sitten kun se itse kullakin alkaa!

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Hajoita ja rakenna


Frankfurt on yksi suuri rakennustyömaa. Tää on jo Saksan ainoa kaupunki joka on täynnä pilvenpiirtäjiä, mutta nyt on mopo lähteny rakentajilta ihan kokonaan käsistä ja ihan jatkuvasti moukaroidaan maan tasalle vanhempia (joo, rumia) matalampia rakennuksia ja tilalle nousee uusia torneja. Tää kaupunkihan pommitettiin ihan maan tasalle toisessa maailmansodassa ja sitten joskus 60-luvulla rakennettiin nopsaa rumia taloja millä täytettiin keskusta. Nyt niistä rumista taloista hankkiudutaan vähitellen eroon ja tilalle rakennetaan aina vaan ekologisempia ja parempia tornitaloja. Jos nyt pilvenpiirtäjä voi kovin ekologinen olla. Onneksi asuinalueilla, kuten siellä mun kovasti mainostamassani Sachsenhausenissa, on jäljellä vanhempia taloja. Mäkin asun sellaisessa ihan 1900-luvun alkupuolella rakennetussa Altbaussa. Ne on ihania korkeine huoneineen ja isoine ikkunoineen.

Tähän nousee uusi Maintor finanssikeskus
Tässä oli ennen talo, nyt vain kuoppa jäljellä
Napsin eilen työmatkalla vähän kuvia muutamasta kohteesta, mutta tässä ei suinkaan ole kaikki rakennusprojektit mitä täällä on nyt meneillään. Euroopan keskuspankki rakentaa uutta toimipistettä Ostendiin normaalin pilvenpiirtäjäkeskittymän ulkopuolelle. Kaupungin tasapaino heiluu kun se rakennus valmistuu ja varmasti Itä-Frankfurtiin pulpahtaa yhtäkkiä uusia kauppoja ja ravintoloita. Nyt se on aika ankeeta seutua. EKP:n uusi päämaja tulee olemaan kaksoistorni joka nousee 185 metrin korkeuteen. Jokivarteen on nousemassa uusi Maintor joka mainostaa olevansa "Riverside financial district" jonne tulee 3000 työpistettä ja 200 luksusasuntoa, viimeisimpiä vihreitä standardeja noudattaen. Samalle kadulle vähän eteenpäin nousee Taunusturm, 170 metriä korkea pilvenpiirtäjä ja ihan viereen kiinni tulee 60-metrinen asuintalo. Sen rakentaminen on takkuillut koska se firma jonka piti vuokrata suurin osa pilvenpiirtäjän toimistotiloista peruikin sopimuksensa ja nyt ei ole tiedossa uutta vuokralaista. No, torni nousee siltikin ja ehkä se sitten menee jollekin kaupaksi. Vanhan kaupungin kupeesta on pistetty tasaseks kanssa pari rakennusta, en tiedä mitä niiden tilalle tulee ja sit huomasin vasta että tuolta shoppailualueelta oli kadonnu yks rakennus ja tilalle nousee ilmeisesti uusi kauppakeskus.

Sinne kauas nousee uudet EKP:n twin towerit
Taunusturmin rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa
Tää on vähän kuin Helsinki jossa aina kesän alussa avataan kaikki kadut jotta turisteilla ja paikallisilla ois mahdollisimman vaikeeta liikkua. Täällä on kanssa jalkakäytävät poissa käytöstä monessa kohtaa, mutta minähän en katuja turhaan ylittele ja jatkan kävelyä sillä puolen katua missä jalkakäytävää ei enää ole. Onneks siellä on yleensä pyöräkaista välissä pehmentämässä törmäilyä autojen kanssa. Tsekatkaa muuten noista kuvista miten ankea ilma täällä on! Kesä tuli, kesä meni tilulilulei.











maanantai 4. kesäkuuta 2012

Frankfurtin monet katujuhlat


Frankfurt (ja kai yleensäkin Saksa) on ihan mahtava paikka kun täällä on jatkuvasti meneillään jotain ulkoilmatapahtumia. Viime viikolla oli Fressgassfest jossa poikettiin yksi ilta työkavereiden kanssa istumassa ja nauttimassa markkinoiden antimista. Fressgass on yksi kävelykatu Frankfurtissa jonka varrella on paljon kahviloita ja ravintoloita. Pari kertaa vuodessa sinne ilmestyy ylimääräisiä myyntikojuja ja terasseja ja siellä voi kuljeskella ja viettää iltaa edullisista antimista nauttien (älä unohda panttia). Viime viikolla oli vuorossa Fressgassfest ja syksymmällä on sitten viinimarkkinat. En tiedä miten ne toisistaan eroaa, ihan samalta ne mun mielestä näytti, mutta onpahan monta eri syytä järjestää festivaalit.

Fressgass (kuva: belocal.de)


Kun Fressgassfest loppui perjantaina, olikin lauantaina vuorossa Borheimin nuorekkaassa kaupunginosassa Berger Strassenfest. Berger Strasse on pitkä katu jonka varret on täynnä myös ravintoloita, kahviloita, kauppoja ja baareja. Ja sitten joskus on festarit ja katu katkaistaan autoliikenteeltä ja ihmismassat vyöryvät kojulta toiselle. Siellä on myös bändilavoja ja vähän vauhdikkaampia mojitobaareja yms. Valitettavasti viime viikonloppuna ei sää oikein suosinut enkä viitsinyt sinne sitten mennä sateeseen palelemaan. Tosi tyypillistä muuten, edelliset kaksi viikonloppua olin Kreikassa kun siellä oli vuosisadan skeidoin sää ja nyt kun mun poikaystävä tuli tänne niin Frankfurtin helteet loppu kuin seinään ja Ateenaan tuli +30 asteen helle. Sellaista se on. Samanlaiset festarit on kerran vuodessa myös meillä Sachsenhausenissa Berger Strassea vastaavalla Schweizer Strassella (mun mielestä tietty Frankfurtin paras katu). Ja vähän joka toisella pienemmällä kadulla on jatkuvasti jotain kaupunginosafestaria yms. Jopa mun naapurit järkkää ens viikon lauantaina meidän talon kesäpuutarhan avajaiset. "Puutarha" on muutama kukkapurkki jotka on levitelty jätesäiliöiden päälle ja meidän "piha" on ehkä 10m2 kokoinen. Tosin pitää sanoa että täällä on hienosti laitettu jäteastiat sellaisten kaappien sisälle ja kun niiden päällykset täyttää yrteillä niin on se ihan tyylikäs. On on. Harmi että oon Kreikassa silloin mun kuukausittaisella äänestysmatkalla joten jää puutarhabileet väliin.

Meidän upea puutarha sateisena kesäkuun iltana.




Pari isompaa tapahtumaa järjestetään elokuussa tuolla jokivarressa. Mainuferfest ja Museumsuferfest levittäytyvät molemmat molemmin puolin jokea ja silloin paikalle ilmestyy myös järeämpää kalustoa, kuten huvipuistolaitteita yms. Lapsille tietty pomppulinnat ja joka makuun löytyy erityyppisiä musiikkilavoja ihan vieri vieressä. Museumsuferfestissä on mukana monet Frankfurtin museot joita on tuolla joen rannalla rivissä, Mainuferfest on vaan yleistä hauskanpitoa varten. Molemmilla festareilla myös myydään muutakin kuin ruokaa ja juomaa. Pari vuotta sitten ostin sieltä maalauksen kotini seinää koristamaan sekä vähän erikoisemman tietokonelaukun kun mun mielestä pääosa kaupassa myytävistä läppärilaukuista on niin rumia mustia isoja möhkäleitä ettei sellasten kanssa kehtaa maailmalla kulkea.
Berger Strassenfest (kuva: fr-online.de)




Friedberger Platz
Friedbergerplatzin viinimarkkinat (kuva: bild.de)


Frankfurtin Dippemess (kuva:storify.com)

Pari kertaa vuodessa tänne ilmestyy Dippemess, sellainen kiertävä tivoli huvipuistolaitteineen ja joka festareillahan myydään tietty makkaraa. Paljon makkaraa. Mä en kauheesti makkaraa yleensä syö, mutta täkäläinen bratwurst on vaan niin hyvää, varsinkin riistabratwurst mitä saa joulumarkkinoilta, että ei sitä vaan voi vastustaa. Niistä joulumarkkinoista kerronkin sitten erikseen lähempänä joulua.

Että sellaista täällä. Varmaan puolet katujuhlista jäi mainitsematta kun en mä itsekään aina tiedä että mitä on missäkin menossa, yhtäkkiä vaan huomaan kävelleeni keskelle jotain katujuhlaa. Tulkaa tänne, täällä on aina hauskaa!







Mainuferfest päättyy aina hienoihin ilotulituksiin (kuva: fotocommunity.de)

Museumsuferfest täyttää jokivarren iloisilla kojuilla (kuva: positiv-magazin.de)


Joka perjantaihan täällä on viinimarkkinat Friedbergerplatzilla Nordendissä (ihan lähellä sitä Berger Strassea) ja mä en edes pysy mukana että mitkä festarit on milloinkin menossa keskustan ehkä keskeisimmällä aukiolla Hauptwachella. Viime viikonloppuna siellä oli rantalentisturnaus, sitä ennen Grüne Sosse festivaali (se on paikallista yrttisoossia josta hesseniläiset on kovin ylpeitä). Eurocupin aikaan sinne ilmestyy isot ruudut joista voi kattoa futista. Välillä siellä on joku maa teemana, ainakin Ruotsi- ja Espanjafestarit oon nähny. Ruotsifestareilla oli myös joulupukinpaja esittäytymässä josta mä sain suomalaista lakua ja Ikean kojusta sai glögiä. Lavalla laulettiin Abbaa nonstoppina.