Suomi jeejee

Viimeinen reissu olikin sit Suomeen kun piti käväistä parissa pyöreissä synttärijuhlissa. Helsingissä sattui olemaan 17.5. kaikkien synttärien lisäksi myös Ravintolapäivä. En eka tajunnu mikä sen on, luulin että jo olemassa olevissa ravintoloissa vaan saa jotain halpoja ruokia. Ja sitten selvisi että ravintolapäivä on päivä jolloin kuka tahansa voi perustaa ravintolan vaikka omalle parvekkeellen ja kutsua sinne jengiä syömään. Pieniä ravintolakojuja näyttikin olevan kadunkulmissa ja puistoissa. Jälkeenpäin vasta selvittelin netistä että oman pop-up ravintolan voi myös listata Ravintolapäivän nettisivuille ja sieltä ne poteentiaaliset asiakkaat sen voi sitten löytää. Mä oon aina halunnu perustaa kampaamokahvilan, ehkä teen sen joku ravintolapäivä. Ellei koko homma lopu ennen sitä. Ihmettelen tosiaan miten sääntöjen ihmemaa Suomessa on saatettu sallia jotain noin vapaamuotoista ja rajoittamatonta toimintaa. Riittää ku kerran joku tarjoaa happamista munista tehtyä tortillaa ja saa salmonellat kehiin niin johan loppuu tuokin lysti.

Aikaisemmista ravintolapäivistä olikin jo tullut noottia kun joku oli mennyt tarjoamaan alkoholia ruokansa kanssa. Anniskelulupiahan noille yhden päivän yrityksille ei sentään saa. Ja mites muuten verotus? Onko se ihan vapaata tuloa? Suomessa?! Joku tossa nyt mättää. Mutta nostan hattua sille tyypille joka on saanu ton aloitteen menemään läpi Suomessa. Kaikki ei siis ole vielä menetetty.

Toinen uusi ilmiö on Siivouspäivä. Voi oispa meillä Frankfurtissakin sellainen! Siivouspäivänä jokainen voi perustaa kirpputorin ihan minne huvittaa. Omalle pihalle tai puiston kulmaan ja myydä vanhoja vaatteitaan yms krääsää. Toiset tykkää koluta kirppareita, itse tykkään hankkiutua eroon turhasta tavarasta ja mieluusti myisin ne naapureille. 

Sekä Ravintolapäivän että Siivouspäivän nettisivuilla sanotaan että niihin voi osallistua ympäri maailman. Eipä ole tullut Frankfurtissa vastaan. Ainoa vastaava juttu on täällä joka vuotinen Weiße Tafel josta meinasinkin varata tänä vuonna pöydän. Sehän oli se valkoinen katufestari josta kirjoitin jo aiemmin. Mutta, mutta, karvas totuus paljastui kun menin rekisteröimään pöytää. SE ON LOPETETTU! Kuinka ne voi? Alla olevasta tekstistä selviää että järjestössä tapahtuneet muutokset sekä puuttuva tuki tapahtuman järjestämisessä (= ne on alkanu riidellä siellä ja se joka tapahtumaa järjesti on lähteny/saanu potkut) on pakottanu lopettamaan koko jutun. Pitääkö mun nyt järkkää oma Weiße Tafel ja Ravintolapäivä ja vielä Siivouspäiväki ihan yksin, hä?

Liebe Fans der "Weiße Tafel"

wir bedauern sehr, dass dieses Fest nicht mehr stattfinden kann. Mangelnde Unterstützung von verschiedenen Seiten und strukturelle Veränderungen im Verein haben zu diesem Entschluss geführt.

Wir danken Ihnen allen, die Sie dieses Fest zu einem so wunderbaren Erlebnis gemacht haben.

Ihr Oeder Weg Verein

Jotain hyvääkin Nykistä

Kun nyt oon kahden tekstin voimin pääosin haukkunu Nykkiä niin yritän tähän nyt listata joitain asioita joista pidin tai jotka edes hämmästytti ja kummastutti hauskalla tavalla eikä vaan ärsyttäny.

Koiranulkoiluttajat. Kyllä, leffoista tuttu koiran ulkoiluttajan ammatti on näköjään oikeasti olemassa. Nykissä saattaa bongata tyyppejä joilla kulkee mukana kymmenenkin koiraa samaan aikaan. Ihmettelen miten ne rakit pysyy kasassa eikä kisko sitä ulkkoiluttajaa kymmeneen eri suuntaan.

Central Parkin elukat ja itse asiassa koko puisto. Kurret ja tiput on siellä kovin tuttavallisia ja poseeraa mielellään valokuvaajille. Luojalle kiitos siitä puistosta. Ilma Central Parkia (jota mä vaan jatkuvasti kutsun vahingossa South Parkiksi) ois Nykki vieläkin tukalampi paikka. Valitettavasti siellä ei juurikaan ole muita isompia puistoja ympäri kaupunkia, niille ois kyllä käyttöä.

Halal Guys. Joka kulmassa löytyy noita nakkikiskoja joissa ei muuten myydä nakkeja vaan jotain ihanan tuoksuista kanamössöä. Jengi ihan jonottaa niihin. Halalhan on muslimien vastine kosherille, mutta näytti siellä jonossa olevan muitakin kuin muslimeja, tai mistä noista tietää. Ei maistettu kertaakaan mutta ois varmaan pitäny.

Times Squaren hahmot. Sieltä löytyy kaikki Chewbaccasta Pappasmurffiin ja sit tietty ne alastomat cowboyt ja cowgirlit. Meno on aika kova mutta pieninä annoksina se voi olla ihan kiehtovaa. Mitä sulle ei yritetä siellä myydä niin sitä tuskin tarvitset.

Naked cowgirls käy neuvottelua kissanaisen kanssa.

Times squaren kavereita ja oho, taustalla on Yhdysvaltain lippu!

Ja kaiken tuon hulluuden keskellä US armed forces recruiting station. Jos ei tärppää duuni Mikki Hiirenä ni aina voit mennä Afganistaniin sotimaan.

Kaiken maailman ohje- ja kieltokyltit sekä mainokset. Kaikissa tavaroissahan pitää olla varoitus että älä syö ettet tukehdu, älä paista kissaa mikrossa jne mutta kaduiltakin löytyy aika hauskoja juttuja.

Oisko helpompi vaan listata mitä kaikkea saa tehdä?

Fulton Mall Brooklynissa. Siinä on sitä aitoa meininkiä. Hinnatkaan ei päätä huimaa, sieltä löytyy juuri avattu TJ Maxx (merkkivaate outlet josta saatta tehdä löytöjä jos kestää olla siinä sekasotkussa. Euroopassa sen nimi on TK Maxx), Brooklyn Industries (kiva paikallinen vaatekauppa josta saa myös tavaraa kohtuuhintaan) sekä Macy's tavaratalo muutamia mainitakseni. Se ei oikeasti ole mikään varsinainen ostoskeskus vaan kadunpätkä joka on täynnä kauppoja. Jengiä tulee vastaan vanhat kunnon ghettoblasterit olalla ja meininki on aika, noh, kannattaa käydä itse katsomassa. Siellä ei juurikaan ole Burger Kingiä kummempia rafloja mutta Juniors löytyy. Näyttää linkin kuvissa paljon hienommalta mitä oikeesti on.

Fulton Mall

Fulton tarjos myös hyviä äitienpäivälahjaideoita. Jos äiti sattuu olemaan Dolly Parton.

Staten Island Ferry. Se on ILMAINEN!!!!! Laiva Manhattanin ja Staten Islandin välillä kulkee 24h vuorokaudessa aina puolen tunnin välein ja jos sinne menee illalla niin näkee koko Manhattanin hienossa yövalaistuksessa. Laiva menee myös vapaudenpatsaan ohi ja toisella suunnalla voi ihailla valaistua Brooklyn bridgeä. Kerrassaan kannattava reissu.

Ja yks mistä en voi valittaa ollenkaan on musiikki. Joka baarissa, ravintolassa, kaupassa, hotellissa (jopa meidän hotellin hississä) soi tosi hyvä musiikki. Ei mitään hevon Shakiraa tai Katy Perryä vaan oikeesti hyvää musaa. Paikasta riippuen saattoi olla soulimpaa tai funkimpaa, rytmikkäämpää tai enemmän Elvis tyyppisiä hittejä mutta se oli aina kuitenkin tosi hyvää ja tunnelmaan sopivaa. Jos sais jonku New York soundtrackin ni sen mä voisin ottaa.

New Yorkia pitää nauttia pieni pala kerrallaan. Älä yritä viikon aikana nähdä ja kokea kaikkea, siinä tulee vain burn out. Keskity muutamaan alueeseen ja tutki niitä vähän perusteellisemmin. Me tehtiin se virhe että aina aamulla päätettiin tehdä viisi eri asiaa ja sit juostiin paikasta toiseen kuin päättömät kanat ja iltaa kohden tuli stressi kun ei ehdittykään tehdä kaikkea.

Oi maamme Ameriikka

New Yorkissa kun pyöriin niin ei ainakaan jää epäselväksi että missä maassa sattuu olemaan. Ihan joka hevon pytingissä heiluu Yhdysvaltojen lippu. Jokaisessa isossa hotellissa, tavaratalossa, bussiaseman seinässä, julkisissa sekä ei julkisissa muuten vaan itsensä tärkäksi tuntevissa rakennuksissa on ympäri vuorokauden lippu salossa. Metrojunan joka vaunussa on lippu. Lentokentällä ensimmäisenä meitä tervehti isänmaallinen "God bless our troops" -teksti. Ei ollut lainkaan ristiriidassa kaikkien niiden itse Nykistä löytyneiden "kannatamme rauhaa" -tekstien kanssa.

Siunatkoon Herra jenkkisotilaita jotka vievät rauhan ilosanomaa ympäri maailman

Metroasema ja lippu. Metroverkko on siellä kans ihan hanurista. Todella vaikea selvittää että mikä juna menee minnekin.

Metrovaunu ja lippu

Kaiken kaikkiaan kieroutunut maa. Viikko siellä vierähti mutta ei se mulle auennut, ei sitten millään. Aiemmin kuvittelin että jos saisin duunin jostain vaikka YK:lta niin ois siistiä muuttaa New Yorkiin mutta enää en ajattele niin. Mä pysyn Euroopassa. Olen yrittänyt miettiä että miksi mä viihdyin Hong Kongissa, mutta en New Yorkissa vaikka se paikka on ehkä vielä enemmän täynnä ihmisiä, melua ja saasteita. Tai miksi mä viihdyin aikoinaan Intiassa vaikka se maa vasta onkin täysin fucked up. Intia kävi hermoille mutta sitä osas odottaa. Jotenkin New Yorkilta odottaisi länsimaista sivistystä. Se plastiikkinen meininki ei vaan muhun uppoa. Intiassa kaikki halus olla mun kavereita koska ne halus multa rahaa. Jenkeissä ne esittää olevansa kiinnostuneita musta vaikka pohjalla on sama halu. Ne on ystävällisiä koska ne haluaa multa ison tipin. Ketään ei ihan oikeasti kiinnosta tippaakaan mitä mulle tänään kuuluu. Intiassa ne on oikeesti rutiköyhiä mutta siitä huolimatta vieraanvaraisia ja multa mahdollisesti saatu lantti voi pelastaa ne sen päivän nälkäkuolemalta. Jenkeissä niillä on duunit mutta niiden pihit työnantajat maksaa niille minimipalkkaa ja varsinainen palkka otetaan asiakkaiden tipeistä. Musta se on väärin, varsinkin kun hinnat on jo valmiiks korkeat. Intiassa saa sentään halpaa ruokaa ja siihen päälle jättää mieluusti vähän ylimääräistä.

Brooklyn bridge ja lippu

Radio City Music Hall ja muutama lippu

Tärkeä rakennus ja lippu

New Yorkissa yhdessä ravintolassa me jätettiin n. 10% tippi joka mun mielestä oli jo aika kohtuullinen summa. Tarjoilija tuli takaisin ja kysyi että oliko palvelussa jotain vikaa. Öhm, ei, miten niin? Jos ois ollu niin me ei oltais jätetty tippiä. Eiku tippiä pitää jättää vähintään 15% tai muuten joutuu raportoimaan pomolle mikä meni pieleen. No raportoi vaikka että me ollaan pihejä saksalaisia ja meitä ei nyt vaan huvittanu jättää enempää.

Bussi ja lippu

Paloauto ja lippu

Nakkikiska ja lippu

Ja sitten se tekopyhyys käy tosiaan mun hermoille. Jenkeissä ollaan ihan hysteerisiä siitä ettei vaan kukaan alaikäinen saa alkoholia maistaakseen. Tai että musiikissa ja teeveessä pitää kirosanat joko vaihtaa toisiin sanoituksiin tai piilottaa piippauksen alle. Kuitenkin rikollisuus ja vaikka teiniraskaudet on maailman korkeinta tasoa. Mä en muun muassa päässyt yhden hotellin kattoterassille kun mulla ei sattunut olemaan papereita mukana. Se on kuulemma iltaisin yökerho ja kaikilta kysytään paperit. OK, makes sense mutta jos joku täyttää tänä vuonna 40 niin tartteeko siltikin vielä näyttää pahvit vai eikö sitä jo naamasta näe että en ole enää lähelläkään 21-vuotiasta. Korkeintaan voisin olla sellasen äiti. Juu ei. Meillä kun on nämä säännöt ja niistä ei jousteta. No ei sit. Pitäkää tunkkinne, mä palaan Eurooppaan.

Mc Donaldsin sisäänkäynti on kuin joku parempiki Broadway teatteri

Samoin metroasema - valot vaan vilkkuu

Ja siellä kaiken keskellä juoksentelee alaston cowboy. Mut se on tietty ihan ok.

New York New York

Täällä sitä nyt ollaan. Isossa omenassa. Mulle tämä on ollut kyllä aika kova kulttuurishokki. Tiesinhän mä toki ennestään ettei Amerikka ole se mun juttu mutta jotenkin leffojen ja sarjojen perusteella kuvittelin että New York on tosi cool. No onhan se jos olet rikas ja kuuluisa. Mutta meille taviksille se on tosi vaikea paikka. Kaikki täällä on ihan saamarin kallista. Ravintolassa tulee laskun päälle verot ja "gratuity" mikä mun mielestä on sama kuin tippi. Mutta ei, sen päälle odotetaan vielä n. 20% tippiä. Siis satasen laskuun kakskymppiä ekstraa. Lasi viiniä on muutenkin jotain 16 dollaria ja siihen tipit sun muut päälle niin aika kuivin suin saa täällä istua.

Ja miten niin tää on joku shoppailijan paratiisi? Jos tiedät kaupan mistä irtoaa ees yks vaate alle satasella niin let me know. Mä en ole ostanu vielä mitään. Paitsi TJ Maxxista pari aleriepua. Ja sit mikä ihmeen kiire näillä ihmisillä on koko ajan kun ei voi ees kahvia juoda kunnon kupista istuen kahvilassa? Kaikkialta saa take away mukit mukaan (halusi tai ei) ja metro on täynnä jengiä joka kulkee joko kahvimuki tai joku muu pirtelö kourassaan. Jengillä on myös tapana nauttia lounas metrossa. Siis ei mitään siistiä pikku sämpylää vaan kunnon curryt jotka sit saastuttaa lemullaan koko metrovaunun ilman. Ei pysty käsittään.

Ja joka paikka on täynnä jengiä. Turisteja sekä paikallisia. Ja sanomattakin selvää et kaikki turistitoiminta on sairaan kallista. Kiertoajelu bussilla on lähemmäs 50 dollaria kun Euroopassa se on joka maassa n. 20 euroa. Brodwaylle saatiin liput 180 eurolla. Hotelli on tuplasti kalliimpi kuin Torontossa mutta huone puolet pienempi, ei säilytystilaa, skeidampi aamiainen, ei kylpyammetta jne.

No mutta ollaan me nähty paljon kivojakin juttuja ja täällä on tosi paljon valinnanvaraa ravintoloissa ja baareissa. West Village on tällä hetkellä suosikki kun itäpuolta ja Brooklyniä ei ole vielä valloitettu. Ehkä mä tälle vielä lämpeen.