Aiemmin Espanjassa asunut, nykyään Saksassa asuva ja melkein Pariisiin muuttanut suomalainen kertoo kokemuksia elämästä Euroopassa ja vertailee kulttuureja ja kieliä samalla kun suunnittelee mihin maahan sitä seuraavaksi lähtisi asumaan tai edes käymään.

tiistai 29. syyskuuta 2015

Zeppelinejä ja omenoita Friedrichshafenissa

Olen sitten viime kirjoittaman käynyt muutaman kerran Friedrichshafenissa. Se on kiva pikku kaupunki Etelä-Saksassa Bodenseen äärellä. Friedrichshafen on tunnettu pääosin kahdesta asiasta; Zeppelin ilmalaivoista (kyllä, niitä on vielä olemassa!) sekä omenoista. Sieltä löytyy myös Zeppelin-yliopisto. Bodensee on jättimäinen järvi, jonka toiselta puolelta alkaa Sveitsi, Itävalta ja vähän kauempaa myös Liechtenstein. Mun pitäis ehkä reissata vähän enemmän täällä "omassa" maassani, koska täältä löytyy tosi paljon kaikkea kivaa kun vaan viitsii mennä katsomaan.


Näkymää vaellusreitiltä. Musta köntti taivaalla on Zeppelin.

Friedrichshafenissa on melkein 60.000 asukasta, mutta se on ihan pikkukaupunki. Tulee ihana maaseutufiilis siellä ollessa. Ja omenoita kasvaa joka nurkassa. Siellä on hyvät vaellusreitit, järvi on kuuluisa surffipaikka ja sen lisäksi siellä voi tietysti uida ja harrastaa muutakin vesiurheilua. Se on kuulemma myös pyöräilijöiden paratiisi. Ulkoilmaliikkujoiden unelmapaikka siis.

Ilmalaivahallin seinältä löytynyt juliste :)

Friderichshafenissa operoi tällä hetkellä kaksi Zeppeliniä.

Matkustajat istuvat tuossa gondolissa. Koneen isompi osa on täynnä heliumia.

Yhdessä ilmalaivassa on vain 12 paikkaa. Nyt on rakenteilla uusi ja suurempi jossa on jopa 14 paikkaa! :)

Ilmalaivan ohjaamo

Mä kävin Friedrichshafenissa ollessani vaeltamassa metsässä ja kukkuloilla, uimassa Bondenseessä, juoksemassa omenapuiden keskellä ja katsomassa tuulisena päivänä hallissa olevia ilmalaivoja. Nehän ei lennä jos on heikot sääolosuhteet, joten jos varaat lennon, valmistaudu mahdolliseen viime hetken peruutukseen. Mun Zeppelin-vierailu oli suunnittelematon ja siksi ei mukana ollut kunnon kameraa.

16 km vaellusreitin maasto oli vaihtelevaa ja metsämaisemat kauniita.





Juoksulenkki suuntautui omenapeltojen läpi. Tai voiko niitä nyt pelloiksi kutsua. Vähänkö teki mieli poimia muutama herkullisen punainen hedelmä suoraan puusta mukaan. Tosin niitä saa ostaakin joka nurkalta suoraan tuottajilta ja ne on niin hyviä! Sattui vielä tosi kaunis aurinkoinen loppukesän päivä joten ei kerrassaaan mitään valittamista.

Fridrichshafenissa liikkuessa voi aika helposti kesäisin bongata taivaalla lipuvan ilmalaivan.

Ja näitähän siellä riittää

Omenanpoimijan menopeli