Duubiduubi Dubai

Johan on erikoinen paikka tuo Dubai! Vähän sellainen leikkimaa. Tai no, eihän se mikään varsinainen maa edes ole vaan emiraatti. Jos olet historiafriikki ja haluat pääosin nähdä jotain maasta kaivettuja arkeologisia rakennuksen rippeitä niin Dubaihin ei kannata kyllä mennä. Siellä on melkein kaikki uutta, kiiltävää ja hienoa. Kaduilla ei ole kerjäläisiä, pakolaisia sinne ei oteta (ne kyllä syytää rahaa esim Libanoniin joka on ottanut hoiviinsa suurimman osan syyrialaisista). Kaikilla on duuni, kenenkään ei tartte varastaa tai tehdä muutakaan rikollista. Dubai on siis (yllättäen) myös erittäin turvallinen paikka ja ainakin alla olevan tilaston mukaan jopa turvallisempi kuin Helsinki.

Klikkaa kuvaa saadaksesi se isommaksi. Otettu www.numbeo.com sivustolta:

Mulle oltiin etukäteen varoitettu että Dubai on tosi feikki paikka. Ajattelin, että niinhän ne sanoo Singaporestakin ja silti mä tykkäsin siitä tosi paljon. Täytyy kyllä myöntää että Dubain kohdalla ihmiset oli oikeassa. Eniten mua ärsyttää sen paikan amerikkalaisuus. Se on kuin joku hevon floridalainen outlet koko mesta! Sinne on rakennettu jotain wanna be Venetsioita ja kreikkalaisen näköisiä kyliä. Siellä on maailman korkein rakennus (Burj Khalifa), maailman suurin ostoskeskus (Dubai Mall), maailman oudoin meren päälle rakennettu palmun muotoinen tekoniemeke (The Palm), maailman paras seitsemän tähden hotelli (Burj al Arab) ja niin edelleen.

Maailman paras 7* hotelli Burj al Arab

Ja sama yövalossa

Gold on 27 - kiva kultainen baari Burj al Arabin 27. kerroksessa

Nimensä mukaan baarissa kaikki on kultaa, vessan pesualtaista ja roskiksista lähtien.

Tähänastisen elämäni kallein koktaili, reilu 30€ (vasemmalla), oikeanpuoleinen oli "vaan" 25€

Maailman (toistaiseksi vielä) korkein rakennus Burj Khalifa (828m). Jos olisin halunnut mennä hissillä sen huipulle, olisin saanut pulittaa siitä lystistä 125 euroa. Päätin tyytyä katsomaan ulkopuolelta.

Burj Khalifan ja Dubai Mallin välissä olevalla suihkulähteellä on iltaisin näyttävät valoshowt

Dubai Mallista löytyi tietenkin myös Marimekon liike

Manolo Blahnikin liike Dubai Mallissa. Sieltä löytyi kyllä kaikki maailman liikkeet, mutta hinnat olivat kalliimpia kuin Euroopassa. En tiedä kenen taskuun rahat sujahtavat sillä Dubaissa ei ole lainkaan arvolisäveroa.

Pilvenpiirtäjiä siellä syntyy kuin sieniä sateella. Osa niistä on kyllä aika mahtavia arkkitehtuurisia luomuksia. Kaikki on kallista ja hienoa. Etäisyydet on pitkät, koska Dubaissa ei ole mitään varsinaista keskustaa jossa voisi kävellen edetä paikasta toiseen. Se on täynnä erilaisia projekteja, jotka on levitelty pitkin kyliä. Deirasta (Dubain itäosassa) esim Burj Al Arabiin/JBR Beachille tai Marinaan (kaikki suht lännessä) on yli 30 kilsaa ja suuri osa Dubaista vieteystä ajasta menee taksissa istuessa. Sheikh Zayed Roadilla joka halkoo Dubaita on neljä-viisi kaistaa molempiin suuntiin, mutta silti siellä on useimmiten ruuhkaa. Taksit on kyllä siellä halpoja, öljyähän niillä kavereilla riittää. Siellä on myös hieno metro joka toimii moitteettomasti.  

Yksi hienoimmista koskaan näkemistäni pilvenpiirtäjistä on Dubain Infinity Tower. Miten toi voi olla oikeasti edes mahdollista ilman että koko torni katkeaa?

Pari muuta erikoista pilvenpiirtäjää

Yksi sheikki on jopa saanut kuvansa painettua pilvenpiirtäjän seinään.

Dubain skylinea yhdestä kohtaa

Ja siellä kuvan keskivaiheillä näkyy myös Burj Khalifa

Joka metrosta löytyy myös yksi vaunu joka on tarkoitettu pelkästään naisille ja lapsille. Jos joku mies tavataan vaunusta, saattaa hän saada sadan dirhamin, eli 25 euron sakon.

Ainoa vähän aidompi alue on Dubain "vanha kaupunki" josta löytyy kulta-souk sekä mauste-souk ja vielä hajuvesi-souk. Niistä saa ostaa halvalla kultaa, hajuvesiä ja - yllätys, yllätys - mausteita. Tosin ilon pilaa ne satatuhatta feikkivuittonien myyjää jotka ei jätä rauhaan edes minuutiksi. Joka puolelta kuuluu: "Madam, you want Rolex, Gucci, Vuitton. fake sunglasses, bags, watches?". No en hitto vie haluu, jättäkää mut rauhaan! Mutta ei ne jätä. 

Mauste Souk

Kulta Soukin antia

Luonnolliseti myös maailman suurin kultasormus löytyy Dubain kulta soukista

Deirasta, jossa soukit ovat, pääsee ylittämään The Creekin (joku joen tapainen viritelmä) tuollaisella venetaksilla. 

Vanhan kaupungin katukuvaa taksiveneestä katsottuna

Onhan ne rakennukset tässä osassa Dubaita hiukan aidomman näköisiä, eikä niitä olekaan rakennettu tällä vuosituhannella, niinkuin kaikkea muuta Dubaissa.

Alkoholi on periaatteessa kielletty, mutta vähintään kaikilla hotelleilla on anniskeluluvat. Suurin osa yökerhoista ja kivoista ravintoloista on siis hotellien yhteydessä. Viini on kalliimpaa kuin vahvemmat juomat, joten kannattaa pysytellä gin tonicissa. Tosin ei sitäkään ihan ilmaseks jaella. Monissa traditionaalisemmissa ruokaravintoloissa ei ole ollenkaan anniskeluoikeuksia. 

Moskeijat koristivat katukuvaa ympäri Dubaita.

Traditionaalisiin emiraattiasuihin pukeutunutta jengiä pyörii katukuvassa ihan sulassa sovussa länsimaisesti pukeutuneiden ihmisten kanssa. Kuva: gettyimages.com (en kehdannut itse alkaa niitä kuvaamaan). Miehillä mukavat ja kuumassa aavikkoilmassa käytännölliset valkoiset asut. Naiset saa sitten hikoilla mustissaan myös pään seutu tiukemmin hunnutettuna.

Yksi rantapäiväkin onnistuttiin viettämään. Dubaissa on tosi hyvät rannat, vaikka nekin kai feikkejä. Hiekka on hienoa ja hohtavan valkoista, palvelu pelaa, vesi on ihanan lämmintä. Kaikki on hyvin. Oli kyllä hieman outoa katsoa kun heti rannan takana alkoi rivistö korkeita pilvenpiirtäjiä. Joku vuoristomaisema ois ollu ehkä enemmän mieleen. Mutta viihdyin kyllä ja rannalla voi ihan huoletta hengata bikinit päällä, yläosattomissa ei kuitenkan kannata yrittää. Ja näkyi siellä pari leidiä uimassa burkinit päällä.

The Beach - the place to be

JBR The Beach näyttää ilmasta katsottuna tältä

Perus rantasettiä Dubaissa, beduiinit kameleidensa kanssa hengaamassa.

Tämän prinsessansängyn päivävuokra olisi ollut sata euroa. Halpaa kuin saippua!

Rantatuolissa nautitut eväät oli muuten ihan järjettömän hyvät! Nizzansalaatti tonnikalan sijaan lohella sekä tryffelillä ja parmesaanilla maustetut bataatti-ranskikset ja tuorepuristettu porkkana-inkiväärimehu. 

Emirates, jolla lennettiin on muuten todella hyvä lentoyhtiö. Ainakin mulla oli siitä tosi hyvä kokemus. Ruoka oli hyvää, koneen sisäinen leffaverkosto oli aivan älyttömän kattava, kaikki toimi, istuimet oli mukavat. Lennot oli molempiin suuntiin aikataulussa. Ei kertakaikkiaan mitään valittamista.

Emiratesilla matkustaessa ei mene safkat sivu suun jos sattuu nukahtamaan ennen tarjoilun alkamista. Tosta vaan neonvärinen tarra penkin selkänojan yläosaan ja lentoemot osaavat sitten herättää ruuan tullessa.

Kummin hommissa Brysselissä

Oon ollu viime aikoina melko laiska kirjoittamaan, mutta nyt on itse asiassa sellainen tilanne, etta intoa ja juttuja riittäisi, mutta en ehdi kirjoittaa kun olen koko ajan reissussa! Tällä hetkellä juuri Helsingissä työmatkalla (!)

Mullahan on tänä vuonna ohjelmassa pelkkiä häitä ja häihin liittyviä muita tapahtumia. Huhtikuun alussa olin Madridissa häissä, heinäkuun alussa on tulossa häät Belgiassa ja heinäkuun lopussa kolmannet häät Kreetalla. Belgian morsmaikun polttarit olisi tällä viikolla Cannesissa, mutta sinne en pääse kun on samaan aikaan menoa täällä Suomessa. Työmatkan lisäksi on viikonloppuna veljen nelikymmpiset. Niistä tulee kylla vuosikymmenen juhlat, niin ainakin uskon.

Kreetan morsiamen "polttarit" vietettiin viiden mimmin kesken vappuna Dubaissa. Mutta nyt siis kirjoitusvuorossa Brysseli, jossa olin pari viikkoa sitten kummityttöni kastejuhlassa. Kummityttö on se heinäkuun eka morsian, jota ei ole lapsena kastettu ja hän päätti nyt häiden alla käydä nämä kirkolliset muodollisuudet läpi, jotta saa kirkolliset häät.

Brysselin merimieskirkon käyttämä kirkko

Mä olin jotenkin aina luullut, etten mä tykkää Brysselistä. Oon ollu siellä edellisen kerran 16-vuotiaana oman kummitädin kanssa kun ajettiin Suomesta autolla Marseilleen ja takaisin. Jotenkin silloin meille jäi Brysselistä tosi tyly kuva ja sen jälkeen olen ollut sitä mieltä, etten sinne halua. Silloin 3.5 vuotta sitten kun hain duunia en edes hakenut yhtään paikkaa Brysselistä, vaikka niitä olisi ollut tarjolla. Hain Lontoosta, Luxemburgista, Pariisista ja Frankfurtista.

yleistä katukuvaa ja Brysselille tyypillisiä rakennuksia

Yllätys oli siis suuri kun huomasin, että hitsi vie, Brysselihän on tosi siisti mesta! Siellä on paljon enemmän ihania vanhoja taloja ja särmikkäitä kahviloita, baareja ja ravintoloita kuin Frankfurtissa. Siellä on ne viikonloppuisin kuolleet Eurooppa-korttelit, jotka ovat tietty nekin näkemisen arvoiset, mutta se muu osio on tosi kivaa. Ja siellä on aktiivinen suomalainen merimieskirkko jonka kanttiinista sain ostettua lakua kotimatkalle. 

kevät oli Brysselissä jo pitkällä

Mä aina puolustan Frankfurtia ja sanon että ihan kiva paikka se on, sopivan kokoinen, helposti hallittava, kaikki on jees. Tekemistä löytyy kun osaa etsiä. Kivoja ravintoloita ja baareja löytyy kun tietää mistä hakea. Mutta onhan se tosiasiassa aika ankea mesta, sen huomaa joka kerta kun käy jossain vähänkin siistimmässä paikassa jolla on vähän historiaa ja kulttuuria näkyvissä. 

Suklaata löytyi tietenkin joka lähtöön

Mitä Brysseliin tulee, mä en ikinä oikein ymmärrä niitä mestoja joissa on useampi virallinen kieli (Belgia, Luxemburg, Sveitsi) kun siellä ei koskaan tiedä että mitä kieltä niille pitää puhua. Brysselissä, kuten noissa muissakin vastaavissa paikoissa olen kuitenkin huomannut että ranskalla pärjää joka paikassa, muilla kieliellä ehkä ei. Ranska ei ole mun vahvin kieleni, mutta todella hyvää palvelua saatiin joka paikassa siitä huolimatta. Joko englanniksi tai elekielellä, mutta aina hymyn saattelemana. Ehkä kävi vaan hyvä tuuri, mutta takaisin aion mennä pian.

Itse asiassa junaliput on jo ostettu kesäkuun ekalle viikonlopulle kun silloin kummityttö pääsee ripille!

Vuotuiset breikit Köpiksessä

Maaliskuussa oli sitten vuorossa vuotuiset breakdance kisat Kööpenhaminassa. Suoraan sanottuna en tiedä kannattaako näistä reissuista enää kirjoittaa koska ne on alkanu noudattaa vuodesta toiseen ihan samaa rutiiniksi muodostunutta kaavaa. Ainoa ero tänä vuonna oli että otettiin syssan kanssa molemmat jo perjantai vapaaksi joten ehdittiin kunnolla shoppailla jo silloin.

Köpiksen aikataulu:

Perjantai: tapaaminen lentokentällä Joe & The Juicessa. Ajan säästämiseksi aiemmin saapunut syssa oli jo tilannut mulle sen saman mehun jonka aina juon (Sex me up) ja sen saman leivän jonka aina syön (Tunacado) ja paineltiin siitä suoraan junalle ja kohti keskustaa. Junassa nautin evääni.

Hotelli on se sama ihana orgaaninen Carlton Guldsmeden Vesterbrossa (nykyään näköjään nimeltään 66 Guldsmeden), jossa olemme jo muutaman kerran yöpyneet. Edelleen oli hyvä kokemus ja ensi vuonna varmaan yövymme siellä taas.

Sitten shoppailemaan. Must kaupat on Message, Norr ja Superlove. Illumissa toki aina myös piipahdetaan ja meitä saa todella pidellä ettei viedä koko Illum Bolighusin sisustusosastoa mukanamme Suomeen ja Frankfurtiin. Tanskalainen design on vaan niiiiiiin ihanaa.

Shoppailun jälkeen syömme illallisen ja vetäydymme ihanan hotellimme pylvässänkyyn upottavien vällyjen väliin siemailemaan hotellin tarjoamaa ilmaista laadukasta teetä (Tante T:stä) ja lukemaan kukin omaa kirjaansa.

Lauantai: heräämme suht ajoissa ja syömme kattavan hotelliaamiaisen. Käymme vielä toisen shoppailukierroksen niissä kaupoissa joissa emme perjantaina ehtineet käydä. Ennen kisoja vedämme lounaat Lele Street kitchenissä ja sitten painumme hotellin kautta Vegaan seisomaan kahdeksaksi tunniksi ihailemaan kuinka notkeat pojat heittelee voltteja. Yöllä kun kisat on loppu, käymme vetämässä intialaisen illallisen Kebabishissä. Sekin jo traditio. ja sieltä sitten suorinta tietä hotelliin nukkumaan. Mun puhelimen mukaan käveltiin perjantaina 12km ja lauanataina 10km ja siihen päälle vielä kahdeksan tunnin seisominen. Kyllä huusi nukkumaan mennessä reidet hoosiannaa, varsinkin kun olin tehnyt torstaina illalla aika rankat jalkatreenit kuntosalilla. Mutta suunnuntaina oli taas ihan ok olo.

Sunnuntai: tsekkaamme ulos hotellista ja käymme kahvilla ja aamiasella Torvehallenissa. Kahvit tietty The Coffee Collectivista ja tuorepuristetut mehut ja leipäset Vita Boostista. Ja sen jälkeen parit pussilliset teetä mukaan Tante T:stä, joilla pärjää sitten seuraavaan vuoteen. Ainoa vaan että tänä vuonna niiltä oli kaikki lakritsiteet just loppu. En tiedä miten tulen pärjäämään. Ens vuonna täytyy varmuudeksi käydä useammassa Tanten liikkeessä niin ei jää pelkän Torvehallenin varaan.

Lentokentällä sitten vielä viimeiset shoppailut Victoria's Secretissä ja Pilgrimissä ja jos ei aamun kauppahallikäynti vielä riittänyt niin vika mehu/kahvi tai pirtelö Joe & The Juicesta ennen koneeseen nousua.

Ja sama rutiini toistuu vuodesta toiseen. Ollaan tylsiä, tiedän, mutta kun joku on hyväksi havaittu niin miksi sitä muuttamaan?

Tässä vielä muutama video kisoista:

Meidän kaksi suosikkitiimiä semifinaalissa. Navi Ukrainasta/Venäjältä (vasemmalla - ne voitti koko kisan) ja Dead Prezz Kreikasta: LINKKI 

Tässä vielä finaalivideo jossa Navi vetää Englannin Soul Mavericksia vastaan: LINKKI

Ja KYLLÄ, ne kaksi valkopaitaista hottista siellä Red Bull -jääkaapin takana ollaan minä ja syssa.

Ja sitten Kids battle; Siellähän on isojen poikien tauolla pikkupoikien kisa. Tässä meidän suosikit: Kiyanizza Ukrainasta voitti ansaitusti koko kisan, mutta toi punapipoinen pikku-Andy Ruotsista omaa kyllä mahtavan B-boy asenteen ja kun tässä pari vuotta vielä menee niin siitä voi tulla vaikka mitä! Katsokaa ja nauttikaa: LINKKI valitettavasti kuvakulma ei ole maailman paras, mutta kai siitä jonkinlaisen käsityksen saa.

Pariisi pitkästä aikaa

Hei, täällä taas!

Olin tammikuun lopulla pitkästä aikaa viikonlopun Pariisissa. Mähän päätin silloin reilu kolme vuotta sitten kun en sinne sitten muuttanutkaan että käyn siellä ainakin parin kuukauden välein kunnes kyllästyn. No, en käynyt. Kolme vuotta meni ennen seuraavaa reissua. Mutta oli siellä edelleen ihanaa ja nyt mä haluan sitten kuitenkin muuttaa sinne, ainakin hetkeksi.

Mentiin sinne ystävän kanssa Frankfurtista "seven-eleven" -junalla. Täältähän pääsee tosi kätevästi keskustasta keskustaan neljässä tunnissa. Perjantaina lähtee työpäivän jälkeen juna seiskan pintaan ja se on perillä klo 11 illalla. Otettiin junaan mukaan piknik-eväät shamppanjoineen jotta reissu sujui rattoisasti. Kuivia junasämpylöitä jyystävät kanssamatkustajat loivat meihin ja meidän ylitsevuotavaan piknik-pöytään kateellisia katseita.

Pariisissa olimme varanneet hotellin mun "kotikadulta", eli siltä kadulta jossa se mun asunto olisi ollut. Ja se oli just niin ihana katu kuin mä olin kuvitellutkin. Sieltä löytyy kaikki tarvittavat palvelut ja kaikki muukin on kävelymatkan päässä. Kuljin sitä kotikatua ylös alas ja hoin koko ajan että tää ois ollu mun leipomo, tämä olis ollu mun kampaaja, tuolta oisin ostanu kaiuttimet, tässä olisi tämä mun ruokakauppa, ja tossa viuhahti ohi mun potentiaalinen lenkkeilykaveri. Se mun katuhan on ihan lähellä jokea ja yksi kriteeri miksi sen asunnon aikoinaan valitsin oli lyhyt matka jokivarren lenkkeilypromenadille.

Siellä se mun ihana kotikatu nyt olis (rue Malar)

Mun ystävä on aikoinaan opiskellut Pariisissa ja mäkin sinne melkein jo muutin, joten meillä ei ollut tarvetta juosta nähtävyyksiä katsomassa. Kuljettiin vaan pitkin katuja, nautittiin auringonpaisteesta, pysähdyttiin aika ajoin ottamaan lasi shamppanjaa tai syömään viipale quichea. Illalla käytiin parissa baarissa, mutta mitään varsinaista biletystä ei jaksettu. Ostoksetkin rajoittuivat molemmilla kahteen kauppaan (!!). Tapasimme myös hyvän ystäväni Frankfurtista joka muutti Pariisiin puoli vuotta sen jälkeen kun mun piti muuttaa sinne. Hänen poikaystävänsä sai töitä samasta lafkasta jonne munkin piti mennä. Nyt he ovat olleet siellä kohta kolme vuotta ja mä olen edelleen Frankfurtissa. Sattumalta heidän kotinsa on ihan muutama sata metriä mun kotikadusta.

Onnellinen wanna be pariisitar 

Yksi tosi kiva baari löydettiin,  Sherry Butt (pariisilaisen kollegan vinkistä) ja oman kadun Malabar tuli myös tarkastettua. Sehän ois ollut se mun kotikadun kulmakuppila, kantapaikka jne. Se meidän hotelli oli kanssa ihan kiva. Pariisin hintatasoon tosi edullinen, melko pieni huone, seinät pahvia, mutta ikkunat oli sisäpihalle joten liikenteen melu ei haitannut yhtään. Kunnon ranskalainen aamiainen kuului hintaan patonkeineen ja croisantteineen. Palvelu oli myös hyvää, ehkä johtuen siitä että ystäväni puhuu sujuvaa ranskaa. Mun ei tarttenut siellä paljoa suutani aukoa. Ja hotellin sijaintihan oli ihan täydellinen.

Ilma suosi meitä koko viikonlopun. Aurinko paistoi koko ajan, vaikka muuten oli vielä suht kylmä. Eli ei siellä Pariisissa sitten ihan aina kuitenkaan sada. 

Nyt mä vaan sitten mietin että pitäiskö ottaa palkatonta vapaata ja koettaa saada Pariisista pesti vuodeksi tai pariksi. Jotenkin se edelleen kaihertaa etten sinne ikinä muuttanut, vaikka uskonkin että mulla on ollut Frankfurtissa parempi olla.

Frankfurtin säätutka

Mun nykyinen toimisto on yhden Frankfurtin pilvenpiirtäjän 35. kerroksessa ja täältä on aika hyvät näkymät joka suuntaan. Tämä on oivallinen sään tarkkailupiste, siitähän me suomalaiset tykätään. Säästä kun voi keksiä asiaa ventovieraittenkin kanssa loputtomiin. Ainoa smalltalk mitä me osataan. Oon tässä pitkin viime vuotta ottanu ikkunasta kuvia aina eri säällä ja aattelin nyt tähän postata tän kokoelman. Matkakuvien puutteessa saatte nyt tyytyä Frankfurtiin. 

Tämän ja seuraavat kaksi kuvaa otin kyllä värikuvina, mutta päivä oli sen verran harmaa että nää näyttää mustavalkokuvilta.

On täällä kerran ollu todistettavasti myös kesä :)