Jopo palasi taloon

Jopo on löytynyt! Ei se muru kauaa kestänyt olla musta erossa. Viime lauantaina eräs ystäväni löysi mun jopon kaupan edestä seisomasta ja lähetti mulle kuvan kysyen että kuuluukos tämä sulle. Mä olin ihan shokissa että hittolainen mun pyörä tolleen vaan parkkeerattuna, ettäs ne kehtaa. Menin sitten ”rikospaikalle” hakemaan pyörän pois. Siinä oli pyörän oma kiinteä lukko auki, mutta se oli lukittu tolpan ympärille mun omalla superlukolla. Avasin lukon omalla avaimella ja talutin kadonneen kaverini kotiin. En voinut uskoa tuuriani enkä oikein tajunnut että mitä siinä on nyt oikein tapahtunut. Soitin sitten poliisille ja kerroin että pyörä on löytynyt. Käskivät laittaa tiedon kirjallisena tulemaan niin he peruvat rikosilmoituksen. Näin tein. 

Tuolta se löytyi...

Parikymmentä vuotta sitten kun mä pääsin ylioppilaaksi, oli meidän auto varastettu juuri lakkiaisia edeltävänä yönä kotitalon pihasta. Huomasimme auton kadonneen aamulla kun piti lähteä koululle hakemaan ylioppilastodistusta. Meidän piti siitä kiirehtiä koululle, mutta yksi paikalle sattunut naapuri soitti poliisille meidän puolesta. Toim. huom. siihen aikaan ei kellään ollut kännykkää. Minä kerroin koululla suu vaahdossa kaikille että voitteko uskoa, meidän auto on varastettu ja juuri kun minä pääsen ylioppilaaksi.

Myöhemmin äitini sai puhelun ja hänelle ilmoitettiin että auto on löytynyt. Se oli parkissa läheisen ostoskeskuksen pihalla.  Äiti oli ajanut lakkiaisia edeltävänä iltana suoraan töistä ruokakauppaan ostamaan viime hetken tarjoilutarpeita ja sitten kaupassa käytyään unohtanut tuleensa autolla, koska normaalisti me mentiin kävellen sinne kauppaan. Se oli vain pari sataa metriä meiltä kotoa.  No mutta hupsista. Kyllä meitä kaikkia nauratti, kaikista eniten äitiä joka joutui sitten soittamaan poliisille ja kertomaan ettei halua nostaa syytettä ketään autovarasta vastaan.

 Miten toi tarina alkaa nyt kuulostaa niin tutulta? Mä muistan tuleeni kotiin viime viikon tiistaina n. klo 21:30 ja seuraavan aamuna oli pyörä kadonnut. Oliskohan kuitenkin niin että mä olisin sen jälkeen vielä sotkenu fillarilla lähikauppaan? Mulla ei ole mitään kuittia todisteena tapahtuneesta, eikä oikeestaan mitään käsitystä miksi mun olisi vielä illalla pitänyt päästä ruokaostoksille, mutta kukas muukaan se olis ollu jos en minä? Ainakin mun äiti muisti silloin aikoinaan ihan ite parkkeeranneensa sen auton ruokakaupan pihalle. Mä en muista.  Ja alkoholilla ei ollut osuutta asiaan. Että alkaa loma tulla tosiaan tarpeeseen. Tässä välissähän ehdin jo olla pyöräonnettomuudessa mun väliaikaisella pyörällä. Törmäsin sillä metrin korkuseen tolppaan ja siitä sitten mätkähdin kyljelleni keskelle autotietä. Onneksi vastaan tullut auto ehti jarruttaa ja selvisin mustelmilla ja pikkuruhjeilla. Lauantaina olin illallisen ja joponhakuretken ajaksi (yhteensä 3h) unohtanut silitysraudan päälle. Ei onneksi palanut talo sillä aikaa poroksi.

 No tänään se loma vihdoin onneksi alkaa.  Illalla lennän ensin yön yli Singaporeen ja huomenna jatkan sieltä suoraan Balille.  Ettei elämä kävis yksitoikkoiseksi on Denpasarin lentokenttä Balilla juuri nyt suljettu, koska sen yläpuolella leijuu tuhkapilvi läheiseltä tulivuorelta. Arvatkaas mille kentälle meidän pitäisi huomenna laskeutua?