Mä taidan sittenkin olla pikkukaupunki-ihminen, vaikka luulin olevani joku isojen metropolien kasvatti. Luxemburg on kiva paikka ja mä voisin helposti kuvitella asuvani siellä. Kansainvälinen se toki on ja se ehkä tekee paikasta mielenkiintoisemman kuin muut saman kokoluokan kaupungit. Luxemburgin (maan) puolesta miljoonasta asukkaasta alle 50% on luxemburgilaisia, loput tulee yli sadasta eri maasta. 87% ulkomaalaisista on kuitenkin muista EU-maista. Luxemburgin kaupungissa on vaan 90.000 asukasta mutta väestö on aika nuorta (ulkkisten keski-ikä 35v) ja siellä on mm. aika vilkas yöelämä ja ILMAINEN yöbussi baarialueelle ja takas. Huono puoli on että kaikissa baareissa ja yökerhoissa saa vielä polttaa. Se toivottavasti muuttuu pian.
Tällä reissulla Luxemburgin oli vallannu elefantit. Kadunkulmat ja aukiot oli täynnä värikkäitä elefantteja jotka on osa "Elephant parade" liikettä joka jeesaa Aasian elefantteja. Niitä värikkäitä patsaita voi siis ostaa ja rahat menee sitten oikeiden elefanttien paremman elämän hyväksi. Oli aika hauskan näköistä ja mä ainakin innostuin niitä kuvailemaan.
Luxemburgissa on periaatteessa kolme virallista kieltä; saksa, ranska ja luxemburgi. Käytännössä ainoastaan ranskalla pärjää kaikkialla. Ja voi vitsit että se ranskalainen väestö on muuten tylyä! Kaupoissa ja ravintoloissa on henkilökunta pääosin ranskalaista ja mua ei ole kohdeltu niin huonosti edes Saksassa. Esimerkki vaatekaupasta: mentiin sisään tyhjään kauppaan, myyjää ei näy missään, ei tule tervehdystä, ei tule kukaan kysymään voinko auttaa. No, se on ihan normaalia joten me hiplailtiin vaatteita itseksemme ja valittiin jotain sovitettavaa. Mutta auta armias, sillä siunaaman minuutilla kun päätettiin siskon kanssa mennä kokeilemaan vaatteita ja oltiin jo suljettujen verhojen takana pukukopissa niin eikös paikalle pelmähdä hapan ranskalainen tantta joka kiskoo verhot auki (kiitti, me ollaan täällä jo riisumassa) ja alkaa huutaa ranskaksi että aina pitää näyttää myyjälle mitä aikoo sovittaa ja onhan törkeää tuollainen oma-aloitteisuus ja tämä peli ei täällä vetele. Sanoin sille että olis halvatun paljon helpompi näyttää jotain myyjälle jos se olisi jossan näköetäisyydellä tavattavissa, lehmä! Ei ostettu sieltä mitään.
Sitten mentiin kahville, paikkaan jonka nimi on CAFE Francaise. Yritettiin saada tarjoilijan huomiota ja kysyä että voidaanko saada jostain pöytä, haluttais vaan kahvia mutta ei ruokaa. Vauhdissa annettu vastaus oli "tämä on ravintola eikä mikään kahvila" ja sit se katos näkyvistä. Juu, no ei sit väkisin. Mentiin naapuripaikkaan joka oli myös nimeltään cafe jotain ja siellä onnistu saada myös pelkkää kahvia (vaikka lopulta päädyttiin tilaamaan myös syötävää, Francaise menetti hyvät asiakkaat). Siellä puolestaan yksi tarjoilija alkoi huuutaa kun meidän tuolien selkämykset oli ihan kiinni naapuripöydän tuolien selkämyksissä eikä siitä mahtunu välistä kulkemaan. Öhm, tuota, me vaan istutaan tässä, itse te ootte nää tuolit ja pöydät asettanu tälleen, lehmät! Siinä ravintolassa oli onneksi myös ystävällinen nuori tarjoilijapoika joka puhui kaikkia tarvittavia kieliä ja pelasti meidän päivän. Jos mä muutan Luxemburgiin, mun pitää ekaks oppia suoltamaan loukkauksia ranskaks. Se on ainoo tapa millä niiden halvatun patonkien kanssa pärjää.
Paikkoja joissa a) puhutaan englantia/saksaa b) saa hyvää palvelua c) ne on cooleja ja niissä soi hyvää musaa on mm. Cafe Konrad, kahvila jossa voi vaan hengailla, Urban bar, baari jossa kaikki on kohallaan, Ikki, lounge tyyppinen yökerho jossa saa hyviä cocktaileja sekä Magnum, yökerho jonne voi mennä sitten kahden jälkeen yöllä jos on vielä siinä vaiheessa hereillä. On auki kuuteen. Että siinä sulle illan ohjelma Luxissa. Kiitos serkulle vieraanvaraisuudesta ja siitä että näytit meille taas uusia kivoja paikkoja!