Ja taas se alkoi.... jalkapallohuuma!

Saksassa on ihan kiva asua futiksen MM-kisojen aikaan jos meinaan tykkää futiksesta. Jos ei, niin tää on aika kamala paikka koska sitä ei voi välttää yhtään missään. Ihan joka ikinen ravintola on hommannut kisojen ajaks telkkarin josta matsia ei voi olla seuraamatta vaikka haluaisi vaan nauttia rauhassa laadukkaan illallisen. Kävin tänään ottamassa passikuvat uutta passia varten ja jopa siellä fotokaupassa oli kaikki äijät teeveen äärellä. Yks likka sai yksinään palvella asiakkaita ja ottaa kuvia. Fillaroin kotiin tullessa ohi italialaisen pizzerian, thairuokalan, espanjalaisen tapasbaarin, parin peruskahvilan jne ja kaikilla niillä oli isot toosat ikkunassa ja terassi täynnä jengiä huutamassa. Jopa mun lempibaariin, Ohne Nameniin on jostain materialisoitunut futisruutu.

Mäkin aloitin kisojen seuraamisen riehakkaasti heti ekalla matsilla kroatialaisetn ystävien kanssa. Meillä oli suuret odotukset vaikka tiedettiinhän se, ettei Kroatia nyt Brasiliaa voita varsinkaan Brasiliassa ja kisojen avausmatsissa. Sen matsin tuomaritoiminta ärsytti vähintään yhtä paljon kuin Suomi-Venäjä kiekkofinaalissa. Ois ne brassit ihan varmasti voittanu muutenkin mutta tollaset ilmaset vapaapotkut sun muut pelleilyt kyllä latistaa tunnelmaa. Pahalle tuulellehan siitä vaan tuli. Huvittavinta tosin on se, että mä saavuin hieman myöhässä ravintolaan josta kroatialainen kaveri oli varannut kaverijoukolleen pöydän ja multa jäi turnauksen eka maali näkemättä. Ne siellä iloitsi mun tullessa että jee, me johdetaan yksi nolla. Kukaan ei muistanut mainita että ekan maalin kroatialle teki brasilialainen Marcelo. Sen luin vasta seuraavan päivän lehdestä. Hehe, kyllä siitä maalista kannattikin iloita.

Seuraava matsi jonka katoin oli Espanja-Hollanti. Espanjahan on vähän niinkun mun kotijoukkue kun Suomi ei kerta ikinä näissä kisoissa tule pelaamaan. Joopa joo. Lopputulos 1-5. Eihän sitä nöyryytystä ees kestäny katsoa. Lähdin kesken menemään. Ja pahinta tässä on se, että koko hevon Frankfurt tuntui olevan Hollannin kannalla. Mikä niillä on Espanjaa vastaan? Onko ne kateelllisia kun Espanja voitti viimeks peräkkäin sekä Euroopan- että maailmanmestaruuden? Ja tänä vuonna espanjalaiset tiimit potki kaikki saksalaiset tiimit ulos Mestarien liigasta ja kaksi madridilaisjoukkuetta oli finaalissa. Siitä se varmaan johtuu, kateellisia ovat.

Viimeinen yritys kannattaa jotain joukkuettä oli Kreikka vastaa Kolumbia. Kreikkalaiset pelas niin scheissea peliä että siitäkin tuli vaan pahalle tuulelle. Sittemmin päätin olla seuraamatta enää koko hevon kisoja. Mä otan ehkä noi matsit hieman liian tunteella mutta en mä viitsi iltaani joka päviä pilata kun aina näyttää että mun kannattama joukkue ottaa turpaan ja ihan kunnolla. Italia-Englanti matsia en kattoni ja toki silloin Italia voitti. Saksan matsia tänään en seurannu paitsi pakosta sivusilmällä koska kuntosalilla jossa silloin olin oli telkkari päällä. Taisivat tosta ulkoa kaikuvasta tööttäilystä ja melusta päätellen voittaa. Selkeesti mun kannattamat maat pärjää ainoastaan jos mä en katso matsia. Parempi siis pysyä kaukana kisastudioista.

Kotoisa Toronto

On ihan melkein unohtunut kirjoittaa jotain myös Torontosta kun oli tota nyyjoorkkia, Helsinkiä, justinia ja muuta tossa välissä.

Mä en tiedä viihdyttiinkö me viime reissuilla Madridissa ja Torontossa siksi niin hyvin että mä oon asunu molemmissa ja tunsin kaupunkeja jo valmiiksi vai miksi New York jäi molemmille kakkoseksi. Toronto on niin ihana paikka. Siellä asuisin vieläkin mieluusti jos se ei a) olisi niin kaukana ja b) olisi sääolosuhteiltaan niin rankka (lue: kuin Suomi). Sitä mä vaan ihmettelen kun se jengi siellä juoksentelee T-paidoissa läpi vuoden. Nytkin oli jotain +12 astetta ja satoi ja me vedettiin kaulaliinoja tiukemmalle niin ei, kun paikallisia tuli vastaan T- paidoissa ja jopa shortseissa. Sama homma oli Nykissä. Naiset ei siellä mm. käytä sukkahousuja juuri lainkaan. Sääret paljaana neki viipotti menemään vaikka oli alimmillaan kanssa ehkä se 12 astetta ja satoi pieniä sammakoita.

Kensingtom Marketin katukuvaa

Torontossa jengi on oikeesti ystävällistä, eikä sellasta tekopurkkapallo happyhappyjoyjoyta kuin jenkeissä. Torontossakin on Chinatown ja pikku Italia ja kreikkalainen kaupunginosa ja portugalilainen alue ja pikku Intia ja kaikkea mahdollista. Siellä pääsee halvalla tai ilmaiseksi konsertteihin ja hyvää komediashowta on myös tarjolla esim Second Cityssä.

Toki sieltä löytyy myös pikku Kreikka jossa kadunnimet on kirjoitettu kreikaksi: Pape=Peip

Chinatownin herkkuja

Toronto ei ole kallis niinkuin Nykki. Meidän hotelli oli ker-ras-saan mahtava. Jos Torontoon joskus menette niin suosittelen ehdottomasti ottamaan huone Soho Metropolitan hotellista. Se on pienempi boutique hotelli jossa on aivan mielettömän ystävällinen palvelu. Ekasta päivästä alkaen jengi muisti meidät nimeltä ja kyseli kuulumisia. Ei silleen nyyjoork tyyliin että hi, how are you today (en jaksa kuunnella vastausta) vaan ne oikeesti muisti mitä oltiin edellisenä päivänä juteltu ja ne jatko juttua siitä. Tai no, pääosin se oli yks Concierge jätkä joka piti sitä koko juttua yllä mutta oli ne kaikki muutkin tosi ystävällisiä.

Hotellihuoneen kylppäri

Meillä oli huoneessa erillinen pukeutumisalue jossa oli säilytystilaa kahdelle matkalaukulliselle vaatteita. Kylpyhuone oli myös iso ja siellä oli erikseen suihku sekä amme. Buffet aamiainen irtos 22 Kanadan taalalla (vajaa 15 euroa). Sijainti oli myös hyvä ja toisin kuin New Yorkissa, Torontossa voi keskustan alueella melkein kävellä joka paikkaan, vaikka sekin on miljoonakaupunki. No okei, Torontossa on jotain kolme miljoonaa asukasta kun Nykissa on yli kahdeksan. Et ei kai niitä voi täysin verrata.

Sit siellä on se CN Tower. Aikoinaan kun se rakennettiin se oli maailman korkein torni mutta sitte meni arabit rakentamaan kaiken maailman Khalifa torneja ja nyt se ei enää ole korkein. On sieltä silti hienot näkymät.

Joka puolelta saa hyvää (ja edullista) ruokaa, varsinkin Chinatownista. Kahvin saa juoda kupista kunnon kahvilassa, kokeile esim Dark Horse espresso baria. Niin ja parasta on Town Shoes kenkäkauppa. Ihan mahtavilla sloganeilla varustettu mesta Eaton Centerissä. En siltikään ostanu sieltä yksiäkään kenkiä. Mikähän mussa on vialla?

Montahan kenkäparia vuodessa tohon palkintoon sisältyy?

Justiiiin!

Otsikolla viittaan tietenkin Justin Timberlakeen joka oli Frankfurtissa eilen keikalla. Ja huhhuh, olihan keikka. Mä ostin lipun keikalle vasta n. kuukausi sitten kun jäbä oli vetäny sellasen keikan Helsingissä että tiedotusvälineet ja sosiaalinen media ei meinanny pysyä nahoissaan sitä kehuessaan. No, olihan munkin pakko päästä kokemaan se mahtavuus. Suomessahan noi isot keikat myydään loppuun ekan kymmenen minuutin aikan mutta Saksassa ei. Ihan hyvin sai lippuja viel toukokuussa, ei toki enää minnekään front of stage paikoille vaan jonnekin piippuhyllylle sadan metrin päähän lavasta. No, on sekin parempi kun ei mitään.

Ihan pikkasen oli taas vaan vaikeuksia päästä paikan päälle. Logistiikkamestari sakemannit kun oli päättäny järjestää megalomaanisen stadionkeikan sekä helluntain metsäfestarit, jotka on kadun toisella puolella stadionista, samalle päivälle. Mä en tietenkään ollu mistään festareista tietoinen ja kuvittelin että lentokenttäbussilla jolla normisti menee vartti mun himasta stadikalle pääsis kätevästi paikalle jos lähtee tuntia ennen keikan alkua. Juu ei. Kaikki tiet oli ihan tukossa ja bussin ikkunasta näki miten kävelijät paahto ohi. 45 minsaa myöhemmin alko todella paniikki iskeä, Saksassahan keikat alkaa aina todella pünktlich just tasan silloin kun se on lippuun kirjoitettu. Melkein tunnin bussimatkan jälkeen vaihdoin raitiovaunuun kun aattelin (niiden tuhannen muun kanssa - tokiolaisia metrötyöntäjiä ois taas tarvittu) että spora kulkee paremmin kun sillä on oma kaista. Väärin. Kiskot yhdistyi muutaman sadan metrin päästä autotien kanssa samalle kaistalle ja siihen jäätiin. Sporakuski ei sit pysäkkien välillä ees alkuun suostunu päästämään meitä ulos et ois voitu kävellä ja siellä jumitettiin vartti kunnes se lopulta uskoi kun siellä matkustajien keskuudessa alko sellanen huuto ja kapina et ei siel voinu olla. Se pelkäs et me tallaudutaan toisemme jalkoihin jos se avaa ovet ja tulee rynnäkkö. Ennen avaamista se kuulutti että hitaasti sitten yksi kerrallaan ulos. Noudatimme käskyä ja astelimme hitaasti ja rauhallisesti ulos kadulle. Kukaan ei tallautunu tällä kertaa.

Kello oli siinä vaiheessa jo yli kahdeksan, keikka alkoi lipun mukaan kasilta. Stadionille oli vielä n. kaks kilsaa mut ei auttanu muu kuin pistää juoksuks. Ja täällähän on nyt se +32 astetta. Hikea valuvana saavuin areenalle ja sit sain vielä kiivetä noin sata rappusta mun piippuhyllypaikalle mutta onnekseni Justin ei ollu vielä aloittanu. Se aloitti lopulta vasta ysiltä. Stadioniolta puuttu aika paljon jengiä vielä siinä vaiheessa kun mä saavuin paikalle. Ajattelin että juna ois ollu parempi vaihtoehto mut sit muistin mitä mulle kävi viimeks kun oli futismatsi samalla areenalla ja mä olin matkalla lentokentälle ja juna hajos Niederradissa. Jopo ois vissiin ollu paras vaihtoehto. Mä vaan aattelin et se on vähän liian pitkällä ja sinne pitää mennä isoa tietä pitkin enkä tiedä onko siel mitään pyöräkaistaa. Ens kerran ajan jopolla vaikka moottoritien penkassa kun ei tonne näemmä muuten pääse.

Kuva by Satu joka osti lippunsa ajoissa ja sai nauttia showsta ihan lavan edessä

Ja sitten itse herra Timberlakeen. Johan on kaveri! Ei ne Suomen tiedotusvälineet turhaan hehkuttanu. Se jätkä on ihan älyttömän lahjakas ja hyvä esiintyjä. Se laulaa ihan yhtä hyvin livenä kun kuuntelis levyltä. Se tanssi läpi shown eikä vaikuttany yhtään hengästyneeltä vaikka myös lauloi koko ajan. Ja se muuten tanssii hyvin. Paremmin kuin Michael Jackson joka pääosin vaan kourii muniaan. Sit se soitti vähän pianoa, vähän kitaraa ja kaikessa se vaan on niin taitava. Se heitti myös väliin muutaman lauseen saksaks ja sai yleisön mylvimään. Show kesti yli kaks tuntia ja siinä oli kymmenen minuutin väliäaika. Ainoo mikä vähän harmitti etten ollu tutustunu herran tuotantoon paremmin etukäteen.

Ennen keikan alkua mietin että onhan ankean näköinen lava kun siellä ei ole mitään rekvisiittaa eikä edes mitään soittimia

No sieltähän se orketeri sit ilmestyi maan alta. Valoshow oli myös vertaansa vailla. En vaan tajua miks siellä roikkuu toi musta kangas peittämässä näkymän  takascreeniin! Joku saksalainen juttu taas.

Ennen keikkaa kun mietin niin mun mielestä sen viimesin hitti oli Cry me a river tossa pari vuotta sit ja sehän on julkastu, ehem, vuonna 2002! Mitäs se on sen jälkeen tehny? Ööh, pari leffaa ja kai sit muutaman levynki. Ilokseni se veti Cry me a riverin ja lisäksi ehkä kolme muuta biisiä jotka mä tunnistin. Kaks niistä on samalta Justified levyltä joka on julkastu vuonna 2002. Minkähän ihmeen takia mä tunnen sen levyn biisit niin hyvin? Kai ne on ollu sen suurimpia hittejä kun vielä 12 vuotta myöhemminkin se jaksaa niitä laulaa. Niiden lisäks tunnistun SexyBackin, joka on sekin kai vuodelta 2006 ja Mirrorsin jonka tahtiin mä yritin aloitella mun hiphop tanssijan uraa viime vuonna mut ei oikein lähteny. Näyttää niin helpolta kun joku Justin tanssii ja sit meet ite peilin eteen ja ihan hirveetä epätahtiin huitomistahan se on. Vuoden yritin mut ei siitä oikein mitään tullu.

Jossain vaiheessa Herra T käski sytyttää sytkärit tai kännyköiden taskulamput ja aika hienolta näytti

Lisäksi se veti muutaman cover biisin jotka mä kyllä tunnistin; vähän Elvistä, vähän Jacksonia, Jungle boogieta ja sit yks biisi jonka mä muistin olevan Bobby Brownia mut se oliki Bel Biv DeVoen Poison. Kaiken kaikkiaan aika mieletön show ja kaveri todisti olevansa kalliiden konserttilippujen arvoinen. Kotimatka bussilla kesti "vaan" 40 minsaa ja puolen yön jälkeen kotiin päästyäni olin valmista petikamaa vietettyäni konserttia ennen koko päivän ulkouimalassa auringon alla.