Dubrovnik ja Angie

Maailma on täynnä niin ihania paikkoja ja taas on löytynyt uusi alue jossa käyminen vaan sytytti tulen mennä sinne uudestaan ja monta kertaa ja kaikkiin naapurimaihin kans. Oltiin nimittäin syssan kanssa juuri viikko Kroatiassa. Vihdoin! Tästä on puhuttu monta vuotta mutta aina on tullut väliin joku muu reissu tai rahapula tai jotain. No nyt se on nähty. Tai siis pieni kaistale sitä pitkää, kapeaa maata Balkanilla Välimeren rannikolla.

Loma alkoi räjähtävästi mun 40-vuotissynttäreillä Frankfurtissa ja sitä seuraavana päivänä (ammattimaisesti vasta iltalennolla) lähdettiin Dubrovnikiin. Juhlat oli mahtavat, harmi vaan ettei Suomesta päässyt kukaan muu tulemaan kuin syssa. Alla tyylinäytettä siitä miten juhlakalulla tanssikoipi toimii vielä tässäkin iässä.

Ei ole mun koti vaikka baarista kirjahylly löytyykin

Loman alkuun olin varanut Dubrovnikista, Lapadin niemennokasta upean viiden tähden Dubrovnik Palace hotellin jotta saatiin ensin kunnolla levätä pari päivää ja tottua maisemiin. Se oli ihana paikka ja sieltä oli aivan mahtavat näköalat merelle ja taustalla siintäville vuorille. Itse Dubrovnikin vanha kaupunki on muurien ympäröima suht pieni paikka ja valitettavasti ihan liian täynnä turisteja. No, ollaanhan mekin samalla asialla mutta vähempikin väenpaljous riittäisi. Varsinkin kun sinne tulee päivittäin isoilta risteilyaluksilta tuhansia ihmisiä ihan vaan päiväksi pällistelemään nähtävyyksiä. Ja miksi ihmeessä turistin pitää aina näyttää turistilta vaellussandaaleineen, reisitaskushortseineen ja I love Ibiza -lippiksineen? 

Syssa oli tilannut yllätykseksi hotellihuoneeseen mulle synttäriskumpat

Näkymä meidän parvekkeelta

Hotellimme uima-allas

Dubrovnik oli se paikka jonka halusin nähdä mutta ei me nyt siitä saatu ihan niin hyvin kiinni kun ois voinut.  Kaunistahan siellä on joka paikassa, todella vihreää ja mua jaksaa aina viehättää vuoret ja meri -yhdistelmä kun olen yleensä tottunut näkemään niitä vain joko tai muodossa. Onneksi kroatialainen kollega oli suositellut mulle Cavtatia jonne mentiin sitten loppuviikoksi, mutta siitä lisää seuraavassa blogipostauksessa. 

Ruoka oli Kroatiassa todella hyvää ja vielä ainakin suurimmassa osaa ravintoloita suht edullista. Varsinkin merenherkuista pitävälle se on paratiisi. Tosin nyt oli joka ravintolassa tarjolla myös kasvisruokaa, jota ei kuulemma vielä kymmen vuotta sitten löytänyt noista maista etsimälläkään. Toki sieltä lihaakin sai mutta me keskityttiin pääosin kalaan ja äyriäisiin.

Kasvisruokaa on nykyään tarjolla ja varsin herkullista vielä

Reissun kommellus tapahtui sitten kun oltiin matkalla Dubrovnikista Cavtatiin. Päätettiin ottaa kovasta hinnasta huolimatta taksi, kun bussilla se olisi ollut liian hankalaa. Taksit oli muuten siellä Suomen hinnoissa. Todella kallista ja selkeästi mitoitettu turistien kukkaroille. Ehkä paikallisille raksuttaa eri mittari. Noh, oltiin matkattu kohti Cavtatia kymmenisen minuuttia kun matkanteko yhtäkkiä lakkasi edessä olevan tiesulun takia. Meidän auto oli ehkä kolmantena jonossa ja näimme hyvin että siellä oli läjä poliiseja estämässä autojen kulkua. Ajateltiin että se on vaan muutaman minuutin tietöistä tai vastaavasta johtuva tilapäinen pysähdys (Dubrovnikista Cavtatiin menee vaan yksi tie jossa on vaan yksi kaista molempiin suuntiin) mutta ei se niin ollutkaan. 

vasemmalla meidän taksi, edessä seisoskelemassa meidän kuski

Meidän taakse muodostunut jono jo muutaman minuutin odotuksen jälkeen

Jossain vaiheessa mittarin vielä raksuttaessa meidän taksikuski meni kysymään poliiseilta että mikä mättää. No, arvaatteko? Cavtat on pieni kylä ihan lähellä Dubrovnikin lentokenttää, kaupungin ja kentän välissä siis. Ja sieltähän oli tulossa itse rouva Saksan liittokansleri Merkel lentokentältä Dubrovnikiin Balkanin maiden johtajien suurkokoukseen. Ihan tasan just silloin kun me istuttiin kalliissa taksissa.

No, ihan hyvät näkymät meillä oli siellä tien vieressä seisoessa

Meille sanottiin että siinä menee vähintään 20 minuuttia, luultavasti enemmän. No, ei siinä auttanu kuin hypätä ulos ja mennä tien viereen nojailemaan ja odottelemaan. Taksikuskille sanoin ettei kyllä meillä ole varaa antaa mittarin raksuttaa koko aikaa ja hän ystävällisesti sammutti sen. Kaiken kaikkiaan odotus oli nimittäin melkein 40 minuuttia. Onneksi ei oltu siinä kohtaa viime tingassa matkalla lentokentälle.

Siellä sitä Merkelin saattuetta tulee. Oli varmaan 20 mustaa autoa ja muutamat poliisiautot päälle

Meneeköhän itse Angie tuossa autossa?

Kreikan vaalit vol. 2

Laitetaan nyt pari riviä niistä vaaleista kun lupasin. Kaksi suurinta puoluetta nosti roimasti kannatustaan. Pikkupuolueet menetti senkin vähän mitä sai edellisellä kierroksella (=vihreät, nyyh) ja natsit sai samat 7% kuin toukokuussa. Niiden kannatus oli jo laskenu roimasti exit pollien mukaan mutta sit yks natsiedustaja läimäs avokämmenellä kommunistipuolueen naiskansanedustajaa parlamenttisalissa ja fanit taas innostui äänestämään. No comments to that. Hallitus saadaan varmaankin kasaan ja Eurooppa voi hetken hengähtää. Samaraksesta tulee pääministeri (voittajapuolue Nea Dimokratian keulakuva). Hallitukseen menee ND:n lisäksi murskatappion jo kahdesti kärsinyt Pasok (entisen pääministerin puolue) sekä luultavasti pienempi demokraattinen vasemmistopuolue. Syriza tuli kakkoseks eikä niitä nyt tarvita hallituksessa eikä siis kukaan pistä Troikan säästötoimille ainakaan kovin isoa luuta kurkkuun. Kreikassa elämä jatkuu. Saksassa ollaan ihan ok tyytyväisiä.

Muuten Kreikassa oli ihanaa, käytiin rannalla taas Halkidikilla ja rannalla Ateenassa ja terassilla ihan kotona ja aurinkoa riitti. Ihmeteltiin myös kuinka Kreikka pääsi palloa potkimalla jatkoon Puolassa voittamalla Venäjän. Voi kuulkaa sitä huutoa mikä Ateenassa raikas sen maalin jälkeen. Seuraavaksi on sitten vastassa Saksa, mutta niistä ei grekut taida kuitenkaan selvitä. Vaiko sittenkin...? Mä oisin Saksassa sen matsin aikaan ja en vältsy kestäis kattoa näiden pettymystä jos se onki Kreikka joka menee jatkoon. Voittihan ne silloin kahdeksan vuotta sitte. Vai onko siitä jo kauemmin...?

Hei muuten, olis kiva jos jengi välillä kommentoisi mun kirjoituksia (ei koske syssaa ja ex-expat pankkilaista jotka on kyllä kivasti muistaneet kommentoida) kun mulla alkaa nyt tulla vähän sellanen olo että kannattaako edes jatkaa koko touhua. Laitan uudella innolla vähän tiheämpään tahtiin teksteja seuraavan parin viikon aikana kun oon vaan kiltisti paikallani Saksassa ja on aikaa keskittyä.

Kreikka on äänestänyt

Kreikka on äänestänyt ja kaaoshan siitä tuli. Edellisellä vaalikaudella vallalla olleet kaksi tähän asti suurinta puoluetta, Pasok ja Nea Dimokratia kokivat odotetun murskatappion. Tosin ihan näin pahaa tappiota ei osattu odottaa. Mun veikkaus oli että Nea Dimokratia saisi 24% ja Pasok 18%. Pasok (hieman vasemmalle kallellaan oleva keskustapuolue), joka sai edellisissä vaaleissa 43% äänistä, sai nyt vain 13%. Nea Dimokratia (enemmän oikealle kallellaan) tällä hetkellä suurimpana puolueena sai 18.9% äänistä ja sillä irtosi 108 paikkaa parlamentissa. Täällä kun suurin puolue saa 50 paikan bonuksen (!). Yhteensä kansanedustajia on täällä 300, joten 50 paikan bonus takaa aikamoisen ylivallan. Kakkoseksi tullut Syriza, vasemmistopuolue, sai vajaat 17%, mutta vain reilu 50 paikkaa. Edellisissä vaaleissa kyseinen puolue sai vain jotain 4% äänistä. Noin kymmenen nykyistä ministeriä ei päässy enää ollenkaan parlamenttiin mukaan. Muutoksen tuulet siis puhaltavat. Paitsi että yli 55 vuotiaat äänesti edelleen niitä kahta ennen suurta puoluetta.

Tällä kertaa vaaleissa oli tarjolla 32 puoluetta josta valita ja hajonta oli sen mukainen. Alle 3% kannatuksella ei pääse ollenkaan mukaan parlamenttiin. Mua harmittaa vihreiden puolesta, jotka sai 2.93% kannatuksen eli nolla edustajaa. Kaikista huolestuttavinta on se, että 20% äänistä meni äärioikeistolaisille puolueille, 7% niistä uusnatsipuolueelle. Onneksi kaikki kolme johtavaa puoluetta on yksimielisesti kieltäytyny tapaamasta kyseistä puoluetta hallitusneuvottelujen merkeissä, mutta koska uusnatsit sai niin ison kannatuksen, aikoo ne nyt sotkea kaikki hallitusneuvottelut.  Äänestyprosentti jäi aika alhaiseksi, vain n. 65% äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla. Monet siis ilmaisivat mileipiteensä jättämällä äänestämättä. Nyt pitäisi sitten saada hallitus kasaan, mutta toivottomalta näyttää. Vaikka kyllähän se Suomessakin viimeksi kesti kun Persut ei sitte ehkä halunnukaan ottaa ihan niin isoa vastuuta että ois oikein hallitukseen lähteneet. Täällä on kanssa "hauska“ kommunistipuolue, joka ilmoitti jo ennen vaaleja ettei ne halua ottaa mistään vastuuta eikä ne halua hallitukseen vaikka ne olisi suurin puolue. Ne vaan haluaa kadulla vastustaa kaikkea ja siihen tarvitsemansa rahoituksen ne saa parlamenttipaikoilla. Niitä on äänestetty tasaisesti viimeset 20 vuotta n. 8% kannatuksella. Mutta, se on ainoa puolue jonka kannattajat ei käytä lainkaan väkivaltaa protesteissaan mm. Troikaa ja EU:n säästötoimia vastaan.

Itse pääsin kanssa mukaan äänestyspaikalle ihmettelemään, kun poikaystäväni kävi äänestämässä Thessalonikissa. Täällä on sellainen hauska juttu, että jos on äänestyskirjoilla yli 400 kilometrin päässä asuinpaikastaan, saa töistä kaksi päivää vapaata äänestämistä varten. Mehän tietysti käytettiin tämä mahdollisuus hyväksi ja ajaa hurautettiin Ateenasta Thessalonikiin äänestämään. Äänestyspaikalta sai mukaan virallisen leimalla varustetun todistuksen työnantajalle vietäväksi. Täällä äänestetään suoraan henkilöä, mutta vaalilistat ei ole teipattuna vaalikopin seinään, niinkuin Suomessa vaan niitä on pinoina vaalihuoneen pöydällä ja siitä saa sitten poimia mukaansa yhden tai vaikka kaikki listat muita hämätäkseen. Järjetöntä paperin tuhlausta mun mielestä. Espanjassa touhu oli vielä älyttömämpää, kun siellä äänestettiin vaan puoluetta. Sielläkin oli vaalilistat pinossa, mutta jo heti äänestyspaikan aulassa. Siitä piti sitten ottaa joku lista ja taitella se kirjekuoreen. Kai sen sai jossain kopissa käydä salassa taittelemassa, mutta jos ei ottanu taas hämäyksen vuoksi kaikkia listoja mukaansa, niin kaikki näki mitä kukakin meinasi äänestää. Kerran kunnallisvaaleissa oli hauskin juttu kun siellä jaettiin sellasia hervottomia lakanoita joissa oli kaikki puolueet samalla paperilla. Siitä piti sitten rastia kolme omasta mielestään parasta puoluetta. Mä rastin mun appiukon puolesta yhden rastin, ihan vaan koska se oli mahdollista.

Äänestysviikonloppuna kuu oli kaikista lähimpänä maata vuosikymmeniin, oli muuten hieno! (kuva:keeptalkinggreece.com)

Kreikassa on ihana kesä jo, n. 30 asteen päivälämpötila. Mun helposti paleleva ruumiini nauttii. On täällä ihana lomailla, mutta en mä ole varma kestäisinkö täällä asua. Käytiin aamulla verotoimistossa ja nyt mua vaan naurattaa se meno siellä, mutta ihan oikeesti jos mun pitäs omia juttujani käydä siellä ajamassa, niin hermot menis! Edes osoitteenmuutosta ei voi tehdä kuin paikan päälle menemällä. Niin ja mun poikaystävän pitää ostaa oma antenni uuden kämppänsä katolle asennettavaksi riviin 50 muun naapurin antennien kanssa. Talo on vanha eikä sinne ole ikinä asennettu mitään yhteistä telkkarinkatselun mahdollistavaa järjestelmää. Samoin täällä tädin ja sedän luona ei ole lainkaan postilaatikkoja vaan postit jätetään tohon ala-aulaan patterin päälle. Ottakoon kukin omansa (ei ihme ettei mitään veropapereita saa postitse!). Ainoastaan mun poikaystävän setä on asentanu ulko-ovelle oman postilaatikon jonne heidän postinsa menevät (siis kerrostalossa!). Muita naapureita ei haittaa että postit jää kaiken kansan näkyville ja otettavaksi. Myöskin tässä talossa on keskuslämmitys lakannut toimimasta jo vuosia sitten, mutta naapurit eivät ole halukkaita investoimaan sen korjaamiseen. Mä oon täällä aina ihan jäässä talvella ja taas mun poikaystävän setä on ainoa joka on ehdottanu että jospa vaikka hoidettais toi homma kuntoon. Ei ne naapurit halua, eikä pakottaa voi. Täältä kai puuttuu kokonaan taloyhtiöt jotka hoitas moiset hommat.

Tänä aamuna posteljooni ei päässyt edes rappuun asti.